Arton Puheenvuoro- Blogi Parantamisen varaa on

Kannattaako valtiolle lainata? Jos kannattaa, niin miksi?

Sixten Korkman sanoi jossain ajankohtaisohjelmassa ettei Suomen pidä eikä kannata maksaa velkojaan pois. Eivat valtiot koskaan maksa velkojaan, tämä oli hänen viestinsä. Toisaalta on olemassa velattomia tai lähes velattomia valtioita, seka velattomuuteen pyrkiviä valtioita, köyhiä ja rikkaita valtioita. En mainitse nyt mitään valtiota nimeltä, siksi etten jaksa lähteä tarkistamaan tietoja, voi olla että muistan jotain väärin. 

Kysymys kuuluukin että mihin perustuu se että valtiot, myös rikkaat valtiot, kuten Suomi, Japani, Saksa ja USA pitävät jatkuvasti valtavaa velkataakkaa? Mikä on sen velkataakan viisaus? Toisaalta, mikä on velattomien tai vähän velkaantuneiden tai velattomuuteen pyrkivien valtioiden toiminnan filosofia?

Yksi mielenkiintoinen kysymys on myös siinä mistä tulee kaikki tämä raha jonka valtiot ovat velkaantuneet. Miksi rahamiehet ja rahanaiset lainaavat valtioille rahaa?

Mieleen tulee epäilys että valtioita ei suinkaan rahoiteta epäitsekkäistä syistä ja että saatavan hyödyn pitää olla suurempi kuin mitä on rahalle saatava korko ja "varmuus" rahojen takaisin saamisesta. 

Tulee mieleen että kenties rahan lainaajat ovat niitä samoja tahoja, tai yhteydessä niihin tahoihin,  jotka myyvät valtioille palveluksia. Vaikka valtio kilpailuttaisi kaikki hankintansa, niin voi käydä niin että ne tahot jotka suhtautuvat myötämielisesti valtioiden rahoittamiseen ovat etulyöntiasemassa silloin kun valtio ostaa jotain lainaamillaan rahoilla. Se selittäisi sitä miksi valtiot saavat lainaa helposti, vaikka sitä ei aina riitä yksityisiin investointeihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

"Yksi mielenkiintoinen kysymys on myös siinä mistä tulee kaikki tämä raha jonka valtiot ovat velkaantuneet. Miksi rahamiehet ja rahanaiset lainaavat valtioille rahaa?"

Valtioilla on sellainen instituutio kuin keskuspankki. Sillä on kapasiteetti luoda rahaa rajatta. Tästä syystä valtio pystyy aina halutessaan rullaamaan velkansa.

Tämän takia EKP:n "whatever it takes" rauhoitti markkinat. EKP:lla on kapasiteetti maksaa kaikkien velat ja tuolla kerralla EKP:ta uskottiin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

EKP ei voi kuitenkaan suoraan rahoittaa valtioita, kuten Suomen Pankkikaan ei markka-aikana ei lainoittanut Suomen valtiota. Tämä EKP:n rahoitus tapahtuu kiertoteitse, ostamalla valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta ja senkin oikeutus on kiistanalaista.

Toki EKP voi näin tehdä rajattomasti, sillähän on setelipaino, mutta eihän se niin tee ellei ole pakko. Se ei tee niin esimerkiksi ylivelkaantuneiden maiden ihmisten tuskan lieventämiseksi, vaan se tekee niin pelkästään silloin jos se pelkää luottamuksen koko systeemiin olevan vaakalaudalla.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

"Se ei tee niin esimerkiksi ylivelkaantuneiden maiden ihmisten tuskan lieventämiseksi, vaan se tekee niin pelkästään silloin jos se pelkää luottamuksen koko systeemiin olevan vaakalaudalla."

Jossain vaiheessa tämä on sama asia. On vain ajan kysymys milloin ihmiset "kriisimaissa" äänestävät hallinnon, joka uskottavasti lähtee kiristämään EKP:ta eurojärjestelmän romauttamisella. Tämä on toki myös ratinaalista peliteorian näkökulmasta, jossain vaiheessa "kriisimaa" yksinkertaisesti katsoo, ettei sillä ole enää mitään menetettävää.

Esimerkiksi Ifo-instituutin johtaja Hans-Werner Sinn ymmärtää tämän. Siksi hän esittää tällaisia mielipiteitä:
http://www.project-syndicate.org/commentary/hans-w...
"Europe should now use the calm between the storm fronts to rethink the European currency union from the ground up. The effort to create a European equivalent of the dollar and impose a fiscal union on top of it, despite the absence of a common European state, is bound to fail. It will turn member countries into debtors and creditors to each other, stoking even more animosity."
...
"First, a debt conference is needed, with creditors of the southern European governments and banks forgiving part of the debt. The creditors relinquishing part of their claims must include public entities, first and foremost the ECB, that have now largely replaced private lenders."
...
"Second, eurozone members whose path to regaining competitiveness through price and wage reductions is too long and grueling, and whose societies risk being rent asunder by the necessary imposition of austerity, must temporarily exit the monetary union."

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

"Suomen Pankkikaan ei markka-aikana ei lainoittanut Suomen valtiota."

Ei pidä paikkaansa.

Tietoa vaikkapa tuolta.

http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukse...

Sivu 15.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #10

Ei ainakaan kännykällä auennut tuo linkki.

Mutta jos niin olisi ollut, niin miksi Viinanen matkusti maailmalla kerjäämässä velkaa ja Miksi Aho suostui tekemään sitä politiikkaa mitä lainoittajat vaativat.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #11

http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykse...

"Kriisi uusiutui Suomessa 3.9.1992. Suomen Pankki myi valuutta-
varantoaan. Nyt ulkomaiset sijoittajat olivat saaneet lopullisesti tar-
peekseen markasta ja muuttivat termiiniasemansa voimakkaasti ja py-
syvästi markan vastaiseksi (kuvio 49). Myös suomalaiset yritykset
myivät markkaa. Huutokauppakorko nousi 18 prosenttiin, ja päivätal-
93letuskorko alennettiin 13 prosenttiin. Suomen Pankin nettovaranto
pieneni lähelle nollaa. Ruotsista ja Norjasta oli saatu swapsopimuksel-
la kummastakin 500 milj. ecua ja aikaisemmin oli otettu rahaa BIS:stä.
Varantoa meni kriisin aikana 6–7 mrd. markkaa."
...
"Tässä tilanteessa olivat aivan epärealistisia myös ne laman aikana
usein esitetyt vaatimukset, että Suomen Pankki olisi alkanut luotottaa
valtiota. Kysymys ei ollut tässä kriisissä – päinvastoin kuin sota-ajan
säännöstellyssä taloudessa – perinteisen ns. setelirahoituksen torjumi-
sesta, vaan valuuttavarannosta. Jos valtiolle olisi annettu suuria määriä
keskuspankkiluottoa, rahoitus ei olisi palautunut Suomen Pankkiin
pankkien talletuksina, vaan pankit olisivat heti ostaneet näillä rahoilla
Suomen Pankin valuuttavarantoa. Sitä ei olisi ollut.
132Kansantalouden kokonaisrahoituksen yleiskuva oli se, että valtion
ulkomailta ottama ja sen alijäämän kautta talouteen purkautuva rahoi-
tus valui pankkien ulkomaisten velkojen maksun ja aluksi vaihto-
taseen alijäämänkin kautta takaisin ulkomaille. Suomen Pankilla ei
ollut käytännössä juuri mahdollisuuksia osallistua tähän tavattoman
laajaan rahoitustoimintaan, vaikka maksut menivätkin Suomen Pankin
kautta. Vielä vuosina 1991–1992 Suomen Pankki pystyi rahoittamaan
osan ulkomaille menneestä valuutasta, mutta sen jälkeen kaikki oli
valtion varassa. Valtio turvasi täysin Suomen Pankin ulkomaisen
maksuvalmiuden erityisesti vuonna 1993. Suomen Pankkikin olisi tie-
tysti voinut lainata jonkin verran mutta ei läheskään vaadittavia va-
luuttamääriä."

Kannattaa lukea koko dokkari ihan ajatuksella ja kaikki muukin asiallinen juttu, mitä netistä löytyy. 90-luvulla järjetön meno todellakin jatkui siihen asti, että rahat olivat loppu JA kaikki uskottavuus mennyt.

Käyttäjän optimisti kuva
Juhani Niinipuu

Velkaa otetaan investointeihin, jotka maksavat itsensä takaisin tulevaisuudessa (esim. koulutus, infrastruktuuri jne.) Periaatteessa tilannetta voidaan verrata myös voittoa tuottaviin yrityksiin, joilla on lähes poikkeuksetta suhteellisen paljon investointeihin otettua velkaa. Velkan takaisinmaksu on vaihtoehtoiskustannus, joka ei kannata.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Periaatteessa tilannetta voidaan verrata myös voittoa tuottaviin yrityksiin, joilla on lähes poikkeuksetta suhteellisen paljon investointeihin otettua velkaa. "

Jos hyvin kannattavat yrityksetkin ovat velallisia, valtioiden lisäksi, niin kuka kummassa rahoittaa näitä kaikkia, siis hyvin kannattavia yrityksiä ja valtioita?

"Velkan takaisinmaksu on vaihtoehtoiskustannus, joka ei kannata."

Jos lainan takaisin maksaminen ei kannata, niin ekö rahan lainaaminen ole suorastaan idioottimaista?

Miksi meillä on eläkerahaa jemmass?
Mitäs sitä nyt onkaa, ainakin toista sataa miljardia rahayksikköä.
Sillä rahoitetaan kaikenlaista toimintaa,
kuten valtioita ja kannattavia yrityksiä.
Eikö kannattaisi rahastojen sijaan mieluimmin pitää velkaa?

Mikä on rahamiesten varallisuus, esimerkiksi George Sorosin omaisuus. Onko se rahaa, vai onko se velkaa.

Norjalaiset ovat velattomia.
Ovatko norjalaiset pöllöjä ja idiootteja.

Kiinan valtio ei ota velkaa vaan rahoittaa USA:ta ja monia muita valtioita.
Ovatko kiinalaiset pölvästejä?

Käyttäjän optimisti kuva
Juhani Niinipuu

En ole asiantuntija, mutta löytyyhän näille selityksiä. Valtioita ja tuottavia yrityksiä rahoittaa velkakirjamarkkinoiden kautta institutionaaliset sijoittajat, valtiot ja muut sijoittajatahot, jotka hakevat suhteellisen riskitöntä tuottoa. (korkotuotto esim. 2-6%)

Kirjoitin epäselvästi tuosta velan takaisinmaksusta. Eli velat maksetaan kyllä kokonaan korkoineen, mutta uutta velkaa otetaan jatkuvasti vanhan tilalle. Velkataso pysyy siis korkealla, niin pitkään kuin velkamäärän lyhentäminen nähdään muita investointeja huonompana vaihtoehtona.

Norjalla ei ole velkaa, koska sen ei kannata investoida suurta osaa tuloistaan kotimaahan, joten öljyrahasto hakee tuloja ulkomailta.

Tähän asti Kiina on rahoittanut USAa, koska se on ollut vientivetoisena maana kovin riippuvainen amerikkalaisten kysynnästä. Kinkkisiä juttuja, joita voi katsoa eri kanteilta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ihan järkeviä ja hyviä selityksiä.

Mutta ei tämä kyllä vielä selvittänyt minulle miksi sitä velkaa pitää olla?
Minkä takia velallinen valtio on parempi kuin velaton valtio?

Totta kai infrastruktuuriin pitää investoida ja ne investoinnit vaatii rahaa, mutta kun se velkakatto on saavutettu niin ei siitä enää siinä vaiheessa mitään hyötyä voi repiä, ainoastaan on ne korot riesana.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Saksassa epäilevät nyt EKP:n toimineen laittomasti sen ostaessa ongelmamaiden velkakirjoja. Asia etenee Euroopan Tuomioistuimeen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Saksassa epäilevät nyt EKP:n toimineen laittomasti sen ostaessa ongelmamaiden velkakirjoja. Asia etenee Euroopan Tuomioistuimeen."

Varmasti EKP:n virkamiehet ovat olleet ristiriitaisessa tilanteessa tehdessään päätöstä näiden velkakirjojen ostamisessa jälkimarkkinoilta.

Mutta eihän nämä virkamiesten ohjeet voi koskaan olla täysin idioottimaisen johdomnukaisen selviä kaikissa tilanteissa, muutenhan virkamiehet voitaisiin korvata roboteilla.

EKP:n virkamiesten tehtävänä on järjestelmän uskottavuuden ylläpito ja jos se ei voi tapahtua muuten kuin jotain muuta ohjesäännön pykälää kiertämällä, niin tietenkin tilanne on mielenkiintoinen ja haastava.

Kaipa tällaiset asiat pitää oikeuteen vetää, mutta eiköpähän lakimiehet päästä EKP:n virkamiehet pälkähästä. Nain uskoisin.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Toisaalta, Saksan itsensä kannalta voi olla viisasta pitää EKP:n toiminnan lailisuuskysymys avoimena. Jos "kriisimaat" valtaavat EKP:n ja rupeavat tekemään itselleen sopivaa rahapolitiikkaa, laillisuus kysymykset lienevät Saksalle poliittisesti korrekti syy vetäytyä eurojärjestelmästä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onko meidän nykyinen raha ei kenenkään rahaa vai onko se jonkun? Lähtökohtaisesti siis.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Onko meidän nykyinen raha ei kenenkään rahaa vai onko se jonkun? Lähtökohtaisesti siis."

Kysymys on siitä samasta asiasta jos tekisimme valintaa siitä valitsemmeko pituuden mittayksiköksi metrin tai Yardin (=0.9144m), vai keksimmekö jonkun oman mittayksikön, jolle annamme sekä nimen että määritelmän.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eli siis mielestäsi raha on yleistä tavaraa eli ei kenenkään rahaa?

Jos koittaisin antaa Bill Still:n vastata puolestani,koska et suostu vaihtamaan millään näkökulmaasi rahaan,vaikka mitä lyötäisi eteesi osoittamaan virheellisen ajattelun. http://www.youtube.com/watch?v=4VaSh8MMo34

Kyseisessä videossa Still koittaa selittää miksi _oma_ raha on tärkeää.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #15

"Eli siis mielestäsi raha on yleistä tavaraa eli ei kenenkään rahaa?"

No, en tiedä miten tämän sanoisin, mutta tuo ei kyllä millään kuviteltavissa olevalla tasolla vastaa sitä mitä ajattelen.

Minusta raha on, tai ainakin pitäisi olla, mitta-yksikkö jolla voidaan mitata erilaisen tavaran ja palvelujen arvostusta ja saattaa niitä jollakin tapaa yhteismitallisksi.

"Kyseisessä videossa Still koittaa selittää miksi _oma_ raha on tärkeää."

Minusta hän yritti selittää jotain muuta. Yritti selittää miksi amerikkalaisessa systeemissä valtaa pitäisi karsia pankkiireilta. Siinä ei ole mitään yhteyttä Suomen euro/oma raha problematiikkaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #16

Siis sekoitat keskusteluun sen mitä _sinun_ mielestäsi rahan pitäisi olla ja sen mukaan koitat päätellä kuinka rahatalous toimii. Taitaa toimia melko huonosti ja muodostaa monta hankalaa asiaa ymmärtää?

Mikäli raha pitäisi _sinun_ mielestäsi olla vain mitta-yksikkö niin miten tämä mitta-yksikkö toimisi samoin joka paikassa,paitsi niin,että olisi yksi globaali raha ?

Toinen melko helppo ongelma on kysyä,että miten raha..siis joka on kuvitelmaa jostakin voi itsessään mitata jotakin? Kyllähän se ihminen on joka mittaa,eli arvottaa palveluita. Rahalle jää siis vain tämä mittayksikön rooli ei siis itse mitan. Kummalliseksi asia taipuu vielä siinä kohtaa,kun alamme vaihtamaan näitä mitta-yksiköitä tavaroihin.

Miksi sinulle ei kelpaa rahasta määritelmät vaihdonväline ja velkakirja?

En tiedä kyllä yhtään miten katsoit tuon Stillin videon..melko selvästi hän osoittaa siinä,että länsimaissa ihmiset ovat aina hakeneet vapautta ja oma raha on siinä asiassa suuri tekijä,koska silloin ei olla riippuvaisia muista ja saa edes hieman enemmän päättää omista asioistaan.

Tämä on lähtökohta omalle rahalle.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #17

Vellu, koita jaksaa, Arto ei tahdo ymmärtää ja kysyy tahallaan typeriä, muistuttaa aiemmin uskossaan autuaaksi tullutta Arvo Kuuselaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #19

Nooh,tässä tämä menee muiden jatkona :)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #17

"Mikäli raha pitäisi _sinun_ mielestäsi olla vain mitta-yksikkö niin miten tämä mitta-yksikkö toimisi samoin joka paikassa,paitsi niin,että olisi yksi globaali raha ?"

Ymmärrän että globaali yhteinen raha on varsin kaukainen tavoite, mutta se olisi hyvä tavoite, vaikka siihen ei koskaan päästäisikään. Rima voidaan kyllä asettaa korkealle, mutta ei liian korkealle. Jos rima on liian korkealla on syytä asettaa välitavoitteita, kuten euro.

"Toinen melko helppo ongelma on kysyä,että miten raha..siis joka on kuvitelmaa jostakin voi itsessään mitata jotakin? "

Mittayksiköt ovat sellaisia, metri, kilo, aste, tai joku muu. Eivät ne itsessään mitään ole, mutta niillä voi silti aivan hyvin mitata erilaisten asioiden mittaa, painoa, astetta tai kulmaa.

"Kyllähän se ihminen on joka mittaa,eli arvottaa palveluita. Rahalle jää siis vain tämä mittayksikön rooli ei siis itse mitan."

Raha on kyllä siitä kummallinen mittayksikkö että jokainen ihminenhän arvottaa erilaisia asioita eri tavalla. Ihmiset arvostavat erilaisia asioita eri tavalla. Arvot määräytyvät siis ikäänkuin äänestämällä, kuten missikisoissa tai euroviisuissa. Tämä vapaa markkinatalous on sitä että asioiden arvot muodostuvat markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan, niitä ei määrää mikään keskuskomitea tai muu auktoriteetti kuin ihmisten oma halu ostaa ja myydä.

"Kummalliseksi asia taipuu vielä siinä kohtaa,kun alamme vaihtamaan näitä mitta-yksiköitä tavaroihin."

Emme me vaihda mittayksiköitä tavaroihin vaan vaihdamme tavaraa tavaraan tai yleisemmin omaa työsuoritustamme tavaraan. Raha on tässä vain välikappale. Kun teemme työtä saamme rahaa, raha ei ole mitään muuta kuin todiste siitä että meillä on oikeus sen rahan määrän arvoiseen tavaraan tai työsuoritteeseen.

"Miksi sinulle ei kelpaa rahasta määritelmät vaihdonväline ja velkakirja?"

Kelpaa kyllä, mutta minulle ei kelpaa sellainen määritelmä että sellainen raha minkä minä ymmärrän rahaksi olisi sitä velkaa minkä minä ymmärrän velaksi.

"En tiedä kyllä yhtään miten katsoit tuon Stillin videon..melko selvästi hän osoittaa siinä,että länsimaissa ihmiset ovat aina hakeneet vapautta ja oma raha on siinä asiassa suuri tekijä,koska silloin ei olla riippuvaisia muista ja saa edes hieman enemmän päättää omista asioistaan.

Tämä on lähtökohta omalle rahalle."

Siinä oli varsin ansiokkaasti selitetty "rahan" historiallisia vaiheita, mutta tässä videossa, kuten kaikissa tämän kaltaisissa videoissa, on yleensä joku poliittinen tarkoitusperä, jolla on tarkoitus muokata nimenomaan amerikkalaisten mielipiteitä suuntaan tai toiseen, ne ovat siis propagandaa, siksi minua haukotuttavat tällaiset videot, vaikka niissä useimmiten on myös hyvää asiaa hyvin havainnollisesti esitettynä.

Rahalla on suuri merkitys länsimaisen kulttuurin kehityksessä ja sitä on aina pyritty käyttämään ja onkin käytetty politiikan apuvälineenä.

Historiallinen katsaus auttaa ymmärtämään miten nykyinen käsite "raha" on vähitellen muotoutunut, mutta tämä nykyinen "raha" on kyllä ihan eri ilmiö kuin joku vanha roomalainen kolikko, jota keisarit väärensivät lisäämällä jalometalliin lyijyä tai tinaa tai muita halpoja ainenta.

Kiinalaiset muuten painoivat ensimmäiset setelit, jotka olivat ihan oikasti velkakirjoja. Muistaakseni olivat jotain mongolikeisareita, Tsingis Kaanin jälkeläisiä, (en kyllä ole ihan varma mutta en jaksa nyt tarkistaakkaan).

Tämä oli kai alkusoittoa sille nykyiselle ajatukselle että raha on velkaa. Kiinan keisareilla kyllä taisi, ihan oikeasti, olla jotain jolla lunastaisivat tämän velkansa ..... tai ehkä oli .... periaatteessa olisi pitänyt olla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #21

"Kun teemme työtä saamme rahaa"

Tai ainakin osa saa jonkinlaisen korvauksen..tämäkään rahan saaminen ei perustu millään tavalla kysynnän ja tarjonnan lakiin,mutta pidettäkööt kaunis ajatus ilmassa tuosta ideaalista.

Ongelmahan on se,että rahaa ei muodostu talouteen työtä tekemällä ja koska kerrot,että rahaa saa työstä jonkun pitää sitä rahaa luoda talouteen. Yrittäjät eivät sitä konttorissaan printtaa eli mistä se raha sitten tulee?

Se tulee siten,että joku käy hakemassa pankista lainaa ja ostaa sillä rahalla jotakin taloudessa tai jopa maksaa palkkaa työstä. Niinkin tapahtuu näinä päivinä,kun oletetaan työläisen tyytyvän siihen mitä voisi irrota tältä auktoriteetilta joka itseasiassa määrää korvauksen määrää eikä suinkaan kysyntä ja tarjonta.

Pankki taas ei voi "periaatteessa" luoda tätä rahaa jota joku tulisi lainaamaan ilman valtiota,siis tällä hetkellä mikäli oltaisiin lähtöasetelmissa.

"Kelpaa kyllä, mutta minulle ei kelpaa sellainen määritelmä että sellainen raha minkä minä ymmärrän rahaksi olisi sitä velkaa minkä minä ymmärrän velaksi."

Eli ei kelpaakkaan.

Kysehän on todellakin poliittisesta asiasta,siinä olet oikeassa. Raha on hyvin poliittinen asia,aina. Rahan ei välttämättä tarvitse olla velkaa,kuten bitcoin,quark ja rahareformia ajavat esittävät. Tässä hyvä video Brittiläisiltä reformia ajavilta ihmisiltä velattomasta rahasta: http://www.positivemoney.org/

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

Kyllä näitä rahan määrittelijöitä riittää.

Tässä on kaveri joka väittää että raha on valtion budjetin alijäämä.

Hän tuntuu olevan vieläpä tosissaan.

http://vimeo.com/61160311

Sanottakoon varmuuden vuoksi että en ole hänen kanssaan samaa mieltä.
-------------------

"rahan saaminen ei perustu millään tavalla kysynnän ja tarjonnan lakiin,mutta pidettäkööt kaunis ajatus ilmassa tuosta ideaalista."

Mikään tässä maailmassa ei ole ideallia ja tarkkaa, paitsi ehkä jotkut mihinkään todelliseen perustumattomat uskomukset.

Mutta pystyäksemme hahmottamaan maailmaa edes jotenkin, meidän pitää muodostaa likimääräisiä käsityksiä.

Riippumatta siitä miten lähellä todellisutta nämä likimääräistykset ovat, niiden toimivuus käytönnössä ratkaisee niiden käyttökelpoisuuden.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #23

Ja taas kun loppuu argumentit, alkaa selittäminen...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset