Tuottavuushyppy ja työajan pidennys
Tuottavuushypyn aikaansaamiseksi tarvittaisiin oikeastaan yleinen palkkojen alennus. Palkkamaltti on hyvä asia, mutta se ei riitä. Jos halutaan nopeita tuloksia tarvittaisiin tuotantokustannusten alentamista erityisesti vientisektorilla. Julkisella sektorilla palkanalennukset palvelisivat valtiontaloutta pienentämällä valtion kuluja.
Koska palkan alentamista ei voi yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi suoraan ehdottaa, hallitus on esittänyt työajan pidentämistä 5%:lla. Sekin on laajalti tyrnmätty sekä ammattiyhdistysten, että tavallisten palkkatyöläisten taholta.
Työajan pidentämisen tyrmääjät argumentoivat mm. että työajan pidennys aiheuttaisi työvoiman tarpeen pienenemistä, mikä aiheuttaisi irtisanomisia. Yritysten kannattavuus ei kasvaisikaan siksi että tehtäisiin enemmän työtä, koska tekemistä ei olisi sen enempää vaikka työaikaa jatkettaisiin. Kannattavuus paranisi vasta sitä kautta että väkeä voitaisiin irtisanoa.
Tuo pitää kyllä osin paikkansa. Tosin kannattavuuden parantuminen kyllä sitten lopulta merkitsi kilpailukyvyn parantumista, mutta se tapahtuisi vasta irtisanomisten kautta tietyissä yrityksissä.
Sellaisissa yrityksissä joissa tekemistä riittää heti pidennetylle työajallekin, irtisanomisia ei tosin tarvittaisi.
Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa kannattavuuden parantaminen kyllä sitten loppujen lopuksi merkitsisi vientimahdollisuuksien parantamista ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvattamista ja työpaikkojen lisääntymistä, mutta aika pitkällä viiveellä.
Työajan pidentämistä parempi keino sellaisissa yrityksissä joissa pidemmälle työajalle ei sinänsä ole heti käyttöä olisikin palkanalennukset, jolloin työntekijöitä ei tarvitsisi irtisanoa hyödyn relisoimiseksi.
Kovin monimutkaisiin lainsäädännön järjestelyihin kannattavuushypyn aikaansaamiseksi ei myöskään kannattaisi mennä, se vain lisäisi hallinnon byrokratiaa ja kaikenlaisia keinotteluja ja porsaanreikiä.
Jos palkanalennuksiin ei voida mennä, pitäisikin sitten vain tyytyä palkkamalttiin ja sellaiseen luonnolliseen kehitykseen jossa vähitellen huonosti kannattavat yritykset irtisanovat väkeä joka vähitellen työllistyy perustettaviin ja laajentaviin paremmin kannattaviin yrityksiin, mikäli sellaisia on mahdollista Suomeen ylipäätään perustaa.
Vaikeutena tässä hitaasti etenevässä mallissa on kuitenkin se että taloudellisen aktiivisuuden ollessa pientä, valtion verotulot pienenevät ja menot kasvavat. Jotta valtiontalous voitaisiin pitää kurissa, tarvitaan suuria leikkauksia valtion menoissa ja toisaalta veronkorotuksia, tai vaihtoehtoisesti velanottoa.
Jotta näiltä valtiontalouden vaikeuksilta, leikkauksilta, veronkorotuksilta ja velkaantumiselta vältyttäisiin tarvittaisiin kyllä jotain kannattavuushyppyä, missä muodossa tahansa toteutettuna. Palkkojen leikkaus olisi työajan pidennystä parempi vaihtoehto, mutta minkäs teet ellei kansa suostu kumpaankaan vaihtoehtoon.
Kansa valitsi johtajakseen viime vaaleissa Juha Sipilän, mutta pystyykö Sipilä vastaamaan haasteeseen? Pystyykö Sipilä johtamaan, pystyykö hän vakuuttamaan kansan siitä että kannattavuushyppy olisi nyt välttämätön? Jos siihen ei pysty Sipilä, ei siihen kyllä pystyisi kukaan muukaan nykyisistä politikoistamme.
Oma esitykseni tilanteesta pääsemiseksi on pienimpien palkkojen korotus ja keskimäärää korkeampien palkkojen verojen korotus. Siinä toteutuisi ainakin kaksi hyvää. Lisääntynyt ostovoima lisäisi kulutuskysyntää ja verotuotto kokonaisuutena nousisi, kun isompia palkkoja verotettaisiin hieman enemmän ja kun pieniä palkkoja korotettaisiin sekin lisäisi verotuloja.
Useimmat varmasta vastaavat esitykseeni, ettei sellaiseen ole varaa. Kuitenkin esimerkiksi Amerikassa jo toteutetaan palkkaremonttia pienimpien palkkoja hyväksi ja tuloerojen tasaamiseksi. Ydinkysymys onkin tuloerojen tasaaminen. Tilanne on jokseenkin se, että tuloerot ovat kasvaneet viimeiset 20 vuotta ja se on perussyy heikkoon kulutuskysyntään. Kehityksen kulku pitää muuttaa toiseen suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuloerot ovat todella kasvaneet.
Liekö syynä isopalkkaisten palkankorotuksiin siinä että kokoomus on ollut hallituksessa, vai lieneekö kokoomuksen kannatuksen kasvu seurausta siitä että isopalkkaisia on tullut enemmän. Vanha vitsi tai pulma. kumpi oli ensin, muna vai kana.
Ongelmana tässä nyt toteutettavassa porvarillisessa politiikassa on todella siinä että leikkaukset, joita hallitus nyt joutuu tekemään, vähentää suoraan kulutuskysyntää, koska lähinnä pienituloisia koskevat leiukkaukset näkyvät suoraan kulutuskysynnässä.
Köyhän kaikki liikenevät tuloit menevät suoraan kulutukseen, kun taas verohelpotukset rikkaille, joita tehdään juuri kulutuksen kasvun nimissä, eivät varmaankaan juurikaan näy kulutuskysynnässä, vaan säästämisessä ja sijoitustoiminnassa.
Sijoitustoiminta sinänsä olisi varmaan hyvä juttu, jos se suuntautuisi Suomalaiseen tuotantoon, mutta kun sijoittaminen on nykyisin globaalia ja Suomalaiseen tuotantoon jää rikkaiden verohelpotuksista vain hajaeriä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse laskisin viikko työajan 32 tuntiin muualla kuin julkisella puolella, sekä laskisin ylityö rajan vuodessa 150, siihen asti kun työttömyys on painunut alle 150000. Tällöin yritysten on pakko alkaa työllistämään, johon kannustava oppisopimus malli tukee taloudellisesti yrityksiä, jossa mallina voi olla eläkemaksujen puolittaminen tältä ajalta, jolloin saadaan myös eläke yhtiöt mukaan talkoisiin.
Sillä ainoa voimavara josta saadaan nopea kansantalouden harppaus aikaseksi, on työttömien ammatti osaamisen nostaminen, joka tuo lisä tulo koko kansantalouteen.
Toisaalta kannabiksen laillistaminen ja alkoholiveron poisto ravintoloita toisi helposti lisää yrityksiä, joka taas loisi uusia työpaikkoja,joka myös voisi helpottaa meidän maanviljely ankeaa tilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni, en epäile että tarkoitat hyvää, mutta minun rationaalinen ajattelutapani kyllä ei näe tässä työajan lyhennyksessä juuri mitään hyvää, ei vaikka palkkaa pudotettaisiin vastaavasti.
Sitäpaitsi, eiväthän valtion verotulot sillä kohentuisi jos nykyistä työtä kohdennettaisiin useammalle. Progression takia valtion verotulot pienenisivät. Kulutuskaan ei kasvaisi, eikä kulutusverotulot, koska kokonaistyöpanos ja kokonaistulo ei kasvaisi.
Ainut keino saada lisää verotuloja olisi saada aikaan lisää tuotantoa ja työtä ihmisille,tietenkin mahdollisimman hyvin palkattua työtä, josta tulee tuloja valtiolle sekä työ- ettäkulutusveron muodossa. Suomalaisille ei saada lisää työtä muuten kuin kilpailukyvyn parantamisen kautta, eikä siihen puolestaan auta muu kuin tuotantokustannusten pudottaminen.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä että työttömien ammatti-osaamista olisi syytä parantaa ja se tapahtuu tehokkaimmin ja taloudellisimmin oppisopimusten kautta. Yhteiskunnan antama ammattikoulutus on kallista ja tehotonta.
Ilmoita asiaton viesti