Arton Puheenvuoro- Blogi Parantamisen varaa on

Vähän politiikkaa

Sanotaan että Suomen pahin ongelma tällä hetkellä on huono huoltosuhde. Meitä eläkeläisiä on aivan liikaa, sun muita sairaita ja muuten elätettäviä. Työtä tekeviä on liian vähän ja työn hinta on liian kova, kenties näillä kahdella asialla on oma syy-seuraussuhteensa.

Suomessa tarvittaisiin lisää tekeviä käsiä, sellaisia käsiä joille riittäisi pienempikin palkka kuin miten tekevät kädet Suomessa nyt hinnoitellaan.

Sanotaan että nytkin on jo liikaa työttömiä, eivätkä kaikki työttömät millään työllisty, ettei ole mitä tekisi.

Se ei ole totta. Suomi on korkean teknologian maa, meillä on korkealaatuisia tuotteita ja kokemusta ja ammattitaitoa niiden tuotteiden tekemiseen. Vienti vain ei kannata kun tuotteiden hinta muodostuu maailmanmarkkinoilla liian korkeaksi. Tekevät ja osaavatkin kädet jäävät ilman töitä ja niiden käsien kyky tehdä työtä rapistuu jouten ollessa päivä päivältä.  Jos vienti kannattaisi, jos työn hinta olisi oikea, markkinat maailmalla olisivat suomalaisille tuotteille aivan rajattomat. Työtä siis olisi, jos se vain kelpaisi.


Lisäksi meillä olisi Suomessakin tehtävää yllin kyllin, homekouluja pitäisi korjata, teitä rakentaa, vanhuksia hoitaa ja viihdyttää. Palveluilla olisi kysyntää Suomessa, jos palvelut olisivat oikean hintaisia. Kaikki tekeminen vain maksaa täällä Suomessa niin helkutisti, kun ne tekevät kädet on niin kalliit.  Valtiollakaan ei ole varaa maksaa tekeville käsille muusta kuin työttömyydestä, kun valtion talous on niin heikolla tolalla, kun ei vienti vedä, eikä kotimainen kysyntäkään, eikä ole verotuloja, ei kulutusverotuloja, eikä tuloverotulojakaan, kun on lama.


Se mitä pitäisi tehdä on ilmiselvää. Trkevät kädet on aivan liian korkealle hinnoiteltu. Pitäisi tehdä yhteiskuntasopimus,  niin että työn hinta saataisiin kohdalleen, että saataisiin vienti vetämään ja kotimaan kysyntä elpymään, että valtio saisi verotuloja tuloverosta ja kulutusverosta, että yhteiskunnan pyörät pyörisivät, että teitä rakennettaisiin ja homekouluja korjattaisiin, että vanhukset hoidettaisiin, eläkkeet maksettaisiin ja kaikilla olisi hyvä olla.


Jotkut ehdottelevat että pitäisi elvyttää ja ottaa lisää velkaa, jotta saataisiin sillä tavalla ne pyörät pyörimään.

Kyllä minun mielestän tuota velkaa on Suomen valtiolla jo ihan tarpeeksi, eikä sitä pitäisi ottaa enää lisää ja on hyvä että hallitus yrittää hillitä menoja jottei tarvitsisi ottaa lisää velkaa Valtiolle.


Mitenkään humanistisesti ei tämä valtio tässä nyt kyllä ollenkaan menettele, kun menoleikkaukset kohdistuvat kaikkein köyhimpiin, niihin jotka käytännössä elävät kädestä suuhun, toisten armopalojen varassa. Niiltä nyt leikataan, ettei valtion tarvitsisi lainata lisää rahaa.

Koska köyhien tulot menevät kaikki aina suoraan kulutukseen, niin nämä nyt tehtävät leikkaukset ovat kyllä sitten heti kaikki pos kulutuksesta. Se merkitsee että työtä on entistä vähemmän tarjolla ja valtiolta jää pois verotuloja sekä kulutusveron että tuloveron muodossa, kulutuksen pienetyessä ja työttömyyden pahentuessa.


Köyhiltä leikkausten sijasta valtion taloutta pitäisikin kohentaa verottamalla erityisesti suurituloisia enemmän. Nämä verot eivät näkyisi kulutuksen pienentymisenä, koska isotuloiset tuskin käyttävät vähemmän rahaa kulutukseen vaikka he saisivatkin vähän vähemmän käteen. Korkeintaan se raha on pois kansainvälisestä sijoitustoiminnasta, mikä ei juurikaan vaikuta Suomen talouteen.

Mutta kun meillä nyt on tämä porvarihallitus, kansa sen näin päätti ja äänesti, niin seuraukset on nyt tällaiset. Ei pitäisi  valittaa, kun minäkin porvareita tällä kertaa äänestin, mutta kun en minä tällaista politiikkaa halunnut äänestää, paljon humaanimpaa ja samalla järkevämpää politiikkaa minä odotin, mutta olisi kai sitten pitänyt kuitenkin äänestää demareita. 

Tuskin tämä hallitus saa aikaan edes sitä yhteiskuntasopimustakaan, kun ei siellä hallituksessa ole yhtään työväenpuoluetta, eivätkä työväkeä edustavat ammattiliitot luota porvareiden puheisiin ja lupauksiin.

En tiedä pitäisikö luottaa?  No ei kai. Ovatkohan ne koskaan puheitaan pitäneet?


Niin että tällaiset tässä nyt on näkymät.

Tuskinpa vaan mitään hyvää on odotettavissa,

vaikka kyllä minä vähän siihen Sipilään kyllä alussa luotin,

mutta ei tämä nyt mitenkään hyvältä näytä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

Hyvä että joku uskaltaa puhua tulevaisuuden toiseksi pahimmasta kriisistä: länsimaiden väestöllinen huoltosuhde.

Jostain syystä aihe näyttää olevan tabu.

Jos nämä pikkumiinukset BKTssä vaivaa jo nyt, niin entäs sitten tulevaisuudessa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset