Arton Puheenvuoro- Blogi Parantamisen varaa on

Pehmeät arvot, vaiko kovat arvot?

Hallituksen arvot ovat liian kovat, niin väittää oppositio.

Politiikassa mennään talouspolitiikka edellä, mikä on opposition mukaan väärin.

Pitäisi mennä inhimillisyys edellä, mikä olisi opposition mukaan oikein.


Minusta hallituksen linja on aivan liian pehmoinen.

Hallituksen kova linja olisi sitä että kun  meillä on käytettävissä jokapäiväiseen elämäämme kymmenen euroa päivää kohti, emme käyttäisi  yhtätoista euroa päivässä, kuten nyt tehdään, tai vieläkin enempää, vaan tyytyisimme käyttämään vain omat ansaiitut rahamme.

Hallitus  ei tällaista kovaa linjaa kuitenkaan harrasta, kuten eivät edelliset hallitukset, vaan se käyttää enemmän varoja kuin mitä halituksella on tuloja.

Hallituksen linja on suorastaan säälittävän pehmeä niihin odotuksiin nähden joita syntyi vaalikamppanjan aikaisista lupauksista, hoihin minäkin erehdyin uskomaan.


Ne opposition edustajat jotka nyt  moittivat hallitusta liian kovasta linjasta, vaativat siis vieläkin pehmeämpää linjaa.

Jos hallitus nyt käyttää rahaa  kymmenen prosenttia enemmän kuin mirä sillä on käytössä, vielä pehmoisemman linjan vaatijat haluaisivat että hallitus käyttäisi vieläkin enemmän rahaa, lainaisi sitä ulkomailta vieläkin enemmän ja antaisi valtion velkaantua vieläkin nopeammin .

Tämän pehmeän linjan seuraus, tai pikemminkin  sen hinta on se että valtio velkaantuu.

Jossakin vaiheessa lainaajien epäilykse heräävät, lainaajat eivät enää usko että Suomen valtio pystyisi velkojaan maksamaan. Valtio ei  saa enää lisää lainaa halvalla ja korot nousevat myös entisten velkojen osalta, koska velat vanhenevat, eikä niitä pystytä maksamaan muuten kuin ottamalla uutta lainaa, jota ei enää saa entisellä alhaisella korolla.  

Seuraava vaihe onkin sitten  konkurssi, tai se että EU ja IMF tulevat avuksi, jos tulevat. Mutta jos ne tulevat  avuksi, avun ehtona on että hallituksen talouspoliittinen linja muuttuu kovaksi ja se ehto on tiukka.


Minä kovasti ihmettelen näitä vielä pehmeämmän linjan vaatijoita.

Mikä voisi olla peruste ja motiivi tälle turmiolliselle politiikalle?

En voi ymmärtää muuta selitystä kuin henkilökohtainen vallanhimo.

Nämä pehmeän linjan vaatijat haluavat henkilökohtaista valtaa,

mutta vähät piittaavat isänmaastaan ja sen asukkaista.

Minua suorastaan hävettää se että tällaisia luikureita ja vallantavoittelijoita elää meidän keskuudessamme.. .... ja minua surettaa kovasti se että nämä luikurit todennäköisesti  pääsevätkin valtaan, sitten kun tämän lupauksensa pettäneen luikurihallituksen aika on ohitse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä en ymmärrä ollenkaan millä tavoin raha olisi kova arvo, sehän vasta pehmeä onkin, eihän sillä ole sinänsä mitään todellista arvoa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Minä en oikeastaan puhu rahasta, tai vaikka puhisin, en tarkoita sitä.

Minä tarkoitan sitä että vaikka ihmiset tulisivat hyvin toimeen kympillä, jos haluaisivat elää oman taloudellisen tilanteensa mukaisesti, ne ei osta sillä kympillä halpoja tavaroita, esimerkiksi LIDL:stä, vaan menevät johonkin kalliiseen kauppaan, vaikka nyt prismaan. Siellä meneekin sitten niihin samoihin tarvikkeisiin se 11 euroa ja siinä on yksi euro liikaa, kun käytettävissä olisi vain kymmenen euroa.

Vaikka puhun myös euroista, tarkoitan sillä niitä tavaroita mitä sillä ostetaan. Sitä voisi käuttää vähän halvempia tavaroita, tulis hyvin toimeen, eikä tarvittis ottaa velkaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Lidlistä saa pari kiloa makarooneja eurolla mutta ei ihminen säily terveenä pelkkiä makarooneja syömällä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #8

"Lidlistä saa pari kiloa makarooneja eurolla mutta ei ihminen säily terveenä pelkkiä makarooneja syömällä."

Kyllä siellä on parempaakin ravintoa tarjolla, halvemmalla kuin prismassa.

Kala on kyllä kallista siellä, mutta voihan sen käydä sitten muualta hakemassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Kala kannattaa pyytää itse jos mahdollista, saa tuoretta.
Miten monta päivää syöt sillä kympillä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #15

"Kala kannattaa pyytää itse jos mahdollista, saa tuoretta.
Miten monta päivää syöt sillä kympillä?"

Kyllä Norjalainen jäämeren turska on ihan hyvää ja edullista, sitä saa muuten pakastettuna halvalla LIDL:stä. Katsos kuin unohdin ihan. Ne tuoretuotteet on sitten LIDL:ssä ihan kummallisesti hinnoiteltu.

Kymppi oli nyt tuollainen vertailupohjana käytetty keksitty summa, minkä varmasti ymmärsitkin.

Kyllä LIDL:stä saa ostoskassin humattavasti halvemmalla kuin muualta, tai, vastaavasti enemmän, tai parempaa.

Mutta jos on kymppi rahaa niin on parempi ostaa vain sen verran mitä kympillä saa, eikä pidä ostaa enempää kuin mitä jaksaa maksaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Ei pidä myöskään ostaa enemmän kuin jaksaa kantaa tai syödä. Minusta turska ei ole pakasteenakaan kovin edullista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #21

"Ei pidä myöskään ostaa enemmän kuin jaksaa kantaa tai syödä. Minusta turska ei ole pakasteenakaan kovin edullista."

Joo, silakka ja muikku taitaa olla vielä vähän edullisempaa, jos ei ota perattuina. Mutta niistä turska- pakasteista ei jää roskia kompostiin vietäväksi, mikä pitäisi myös ottaa huomioon.

Pussilohi on aika edullista mutta luonto ei sitä anna ottaa vastaan määräänsä enempää. Ennen kun lohi nousi vielä pohjanmaan jokiin, palvelusväen, eli renkien ja piikojen sopimuksissa luki että viikottain pitää olla muutakin tarjolla kuin vain lohta ja kyllähän minä tämän asian ihan hyvin ymmärrän.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #25

Silakkaa ja muikku ei ole aina tarjolla. Niitä en ole Lidlissä huomannutkaan. Pakastekaloista sei on edullisinta.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yli miljoona euroa yhteiskunnalle. Jos säästetään väärässä paikassa kustannukset ovat moninkertaisia. Siksi on isänmaallista puolustaa hyvinvointivaltiota koska se takaa Suomen kansalle hyvän tulevaisuuden. Säästämällä ei rikastu vaan panostamalla siihen, että myös tulevaisuudessa on työtä ja tekijöitä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Jos Suomen kilpailukyky olisi ko9hdallaan, se syrjäytynyt nyori voisi työllistyä ja tuntea itsensä arvokkaaksi yhteiskunnan jäseneksi, nyt se elää sossurahoilla, tuntee itsensä arvottomaksi ja pilaa elämänsä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Jos lapsilta ja nuorilta ei säästettäisi, ei olisi sitä syrjäytynyttä nuorta, joka elää sossun rahoilla. Virhe on tapahtunut jo aiemmin. Toki työttömyyttä pitää hoitaa myös mutta se ei parane, jos tuhotaan lapsilta mahdollisuus päästä kiinni työelämään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #9

Kilpailukykyä on silloin jos tavaraa menee niin paljon kuin sitä keritään tekemään.

Jos tavara ei mene kaupaksi, jos tuotanto ei kannata ja joudutaan lomauttamaan ja irtisanomaan ihmisiä, kilpailukykyä ei silloin ole.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Tavara ei mene kaupaksi ellei kukaan sellaista tavaraa huoli.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #13

"Tavara ei mene kaupaksi ellei kukaan sellaista tavaraa huoli."

Ei kukaan huoli jos tavara on liian kallista tai liian kuonoa, en minä ainakaan, ei vaikka siinä olis mitä joutsenen kuvia.

Kyllä hyvä tavara maailmalla kauppansa tekee, jos ei pyydä siitä mitään ihan maharottomia hintoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Tavaraa tuotetaan ihan liikaa. Kilpailun sijaan voisi satsata yhteistyöhön ja työnjakoon.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #16

Toki tavaraa tuotetaan aivan liikaa, mutta jos suomalainen haluaa syödä banaania tai ostaa viihde- elektroniikkaa. tai kodinkoneita, tai autoja, pitäisi ulkomaille saada kaupaksi jotain mistä saa saman verran kuin niistä vempaimista joita sieltä ostetaan.

Toki vähemmillä vimpaimilla pärjättäisiin, mutta se ei juolahda sellaisen päähän jolla on varaa tai luottoa.

Jos halutaan kuluttaa ulkomailta tuotua krääsää, pitäisi siis tehdä jotain joka käy kaupaksi. Velaksi ostaminen ei kauan onnistu. Pitää siis joko lopettaa kuluttaminen, tai myös tehdä jotain itse.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Unohdat kokonaan sen mistä hallitus ei säästä. Kun säästää pitää, alentaa hallitus autoveroa uusien autojen ostajille. Hintalappu 200 miljoonaa vuodessa - ulkomaisille autofirmoille mukava juttu. Kun säästää pitää, annetaan työnantajille työnantajamaksujen poistolla toista miljardia vuodessa - vailla mitään takuuta, että tämä vaikuttaisi työllisyyteen millään tavalla (edelliset hallitukset tekivät jo 2kpl 800 miljoonan ratkaisua samaan suuntaan). Kun säästää pitää, hallitus lisää maatalouden tukemista suuntaamalla kärkihankerahaa navetoiden kehittämiseen.

Eli kyse ei ole pelkästä säästämisen tarpeen toteuttamisesta, kyse on isoista arvovalinnoista.

On sitten kokonaan toinen asia se, että mitä tämä säästäminen merkitsee kansantaloudelle. Monet talousoppineet ovat sitä mieltä, että nämä säästöt kurjistavat talouttamme edelleen. Mutta se lienee toisen keskustelun väärtti.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Monet talousoppineet ovat sitä mieltä, että nämä säästöt kurjistavat talouttamme edelleen. Mutta se lienee toisen keskustelun väärtti."

Minä olen näiden talousoppineiden kanssa eri mieltä. Suomalaisten tuotteiden kilpailukyky on niin heikko ettei suomalaisten kulutus suuntaudu niihin, ei edes isänmaallisista syistä. Jos kulutusta lisättäisiin se suuntautuu ulkomaisiin tuotteisiin, eikä lisää suomalaisten tuotteiden kysyntää.

Kulutusta voi siis ihan hyvin vähentää, jos sillä tavalla saadaan suomessa tehtyjen tuotteiden hintaa alas, mikä kääntää pienentyneen kysynnän terveemmälle pohjalle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Unohdat kokonaan sen mistä hallitus ei säästä. Kun säästää pitää, alentaa hallitus autoveroa uusien autojen ostajille. Hintalappu 200 miljoonaa vuodessa - ulkomaisille autofirmoille mukava juttu."

Olen tässä asiassa ihan samaa mieltä, ei siis tule riittaa. Tämä hallitus suosii rikkaita, mutta sortaa vähätuloisia ja heikossa asemassa olevia.

Tuo autoveron alennus taisi olla rikkaita puolustavien persujen vaalilupaus.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Kovat arvot -> leikataan köyhiltä, eläkeläisiltä, lapsilta, tulevaisuudesta. Annetaan lisää rahaa yritysten omistajille verohelpotusten ja suorien tukien muodossa.

Pehmeät arvot -> korotetaan veroja, luovutaan turhista ja haitallisista yritys- ja maataloustuista. Panostetaan siihen, ettei synny edellisen laman kaltaista hukattua sukupolvea ja konkurssiaaltoa.

Itse valitsen näistä pehmeän paketin paljon mielummin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Löysää kielenkäyttöä puhua kovista ja pehmeistä arvoista. Minä puhun mielummin todellisista arvoista.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Mitähän ne todelliset arvot ovat? Kuulostaa ihan platonismilta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Maapallon resurssit. Puhdas vesi. Puhdas ilma. Luonto.jne.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

"Maapallon resurssit. Puhdas vesi. Puhdas ilma. Luonto.jne."

Tässä systeemissä nämäkin ovat kauppatavaraa.
Se tarkoittaa sitä että niillä on hinta.
Jos haluat niitä, ole valmis maksamaan niistä, jotain.

Mistä sen tietää mikä on oikeasti tärkeä?

Joillekin tärkeää on hieno auto tai lukaali hyvällä paikalla.
Toiset maksavat ehkä mieluimmin puhtaasta luonnosta.

Valitettavasti yksilö ei voi valita sitä että puhdas luonto tulee vain hänelle, se on yhteinen asia. Siitä pitää siis päättää kollektiivisesti jaq se pitää myös maksaa kollektiivisesti. Jokaisen pitää itse ostaa oma mersunsa, mutta siitä ei sitten tarvitse jakaa muille mitään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Jotkut arvot ovat korvaamattomia ja niitä pitäisi riittää tulevillekin sukupolville.
Raha ei ole korvaamaton. Nykyisella tietotekniikalla se ei ole edes tarpeellinen vaihdon väline.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #29

"Raha ei ole korvaamaton."

Niin, raha voi olla markka tai euro tai dollari tai jeni tai rupla. Kaikki muut ovat aika hyviä paitsi rupla, koska se menettää arvoaan.

Mutta kyllä ruplakin olisi parempi kuin ei ollenkaan arvon mittayksikköä. Ilman sitä olisimme kyllä pulassa. Miten se sitten määriteltäisiin mitä kukin on saamassa, tai velkaa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30

Ei raha ole arvon mitta. Eihän sillä ole mikään standardi. Raha on suhde.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #31

"Ei raha ole arvon mitta. Eihän sillä ole mikään standardi. Raha on suhde."

Ennen rahaa koitettiin kiinnittää jalometalleihin, kuten kultaan, mutta se oli huono juttu, sillä myös kullan arvo vaihtelee, kuten muidenkin metallien, kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan.

Tämä nykyjärjestelmä on parempi, raha määrittää asioiden arvot toisiinsa nähden kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti.

Ainut haittapuoli tässä nykysysteemissä on tämä että pitää olla niin monta valuuttaa, joiden arvot toisiinsa nähden vihtelevat.

Pitäisi ainakin olla yksi yhteinen valuutta, kuten dollari tavallaan onkin. Tässä on kuiutenkin se ongelma että USA pystyy tekemään massia muiden kustannuksella, antamalla valuuttansa arvon laskea. No, nyt dollari on nousussa, joten eivät USA:n pankkiirit ihan vastuuttomia veijareita ole, vaan pyrkivät pitämään valuuttansa arvostuksen korkealla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #32

Kysynnän ja tarjonnan lait ovat ideaalimalleja.
Nykyisessä rahasysteemissä on erittäin paljon haittoja. Hiton kalliiksikin se tulee.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Politiikassa mennään talouspolitiikka edellä, mikä on opposition mukaan väärin. Pitäisi mennä inhimillisyys edellä, mikä olisi opposition mukaan oikein".

Ennen kaikkea pitäisi mennä järkevät vaihtoehtojen asettelut edellä, ja tuollainen ei sitä ole. On kahdenlaisia talouspolitiikka edellä meneviä toimijoita. On niitä, jotka tekevät sen vapaaehtoisesti ja joilla on siten varaa niistä inhimillisistä tarpeista huolehtimiseenkin. Ja sitten on niitä, joiden on kerta kaikkiaan pakko, kun rahat eivät riitä edes perusasioiden hoitamiseen.

Politiikka on, ainakin sen tulisi olla, mahdollisen taitamista. Merkityksellisiä asioita ovat päätösten ja toimenpiteiden vaikutukset, eivät julkilausutut tarkoitukset. Kataisen hallitus panosti retoriikkaan, mutta sen talouden hoidon tulokset olivat tuhoisia. Niinpä meillä on nyt kutistuneen viennin rasituksena paisunut julkinen sektori, paisunut veroaste ja paisunut velka. Tämä on aivan liian kova hinta Kataisen komissaarin paikasta, vaikka hän siitä hyvän palkan saakin.

Tämä hallitus on edes puheissa ainakin osoittanut tunnistavansa ongelman. Onnistuuko se ongelman ratkaisussa ja ovatko sen toimenpiteet oikeaan osuneita, on sitten oma tarinansa, jonka tulos jää nähtäväksi. Kaikkine puutteineen ja heikkouksineenkin sen tarjoama vaihtoehto on kuitenkin parempi kuin opposition, joka ei edes halua nähdä ongelmaa puhumattakaan siitä, että se haluaisi tai kykenisi esittämään siihen ratkaisuja. Kulutuskysynnän ruokkiminen kasvavalla syöntivelalla ei nimittäin ole ratkaisu, se on ongelma.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Taloustieteen kärkinimet nimenomaan ovat maailmalla ottaneet aika tiukasti negatiivisen kannan senkaltaista politiikkaa vastaan mitä Suomessa nyt harjoitetaan. Eli juuri päin vastoin kuin väität.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ja viitteet tuota väitettä tukeviin kirjoituksiin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset