Epäonnistuvatko hallituksen pakkolait?
Jos hallitus epäonnistuu viemään läpi ns. pakkolakinsa, se tarkoittaa sitä että hallitus on epäonnistunut kaikessa.
Yhteiskuntasopimushan epäonnistui jo ja ensi syksynä on odotettavissa laaja lakkoaalto, mikäli hallitus yrittää ajaa pakkolakejaan. Tällainen lakkoaalto tietää tietenkin lisää takapakkia talouteen, vaikka olemme jo ennestäänkin häntäpäässä kaikkiin kilpailijoihin nähden. Kreikkakin menee jo edelle.
Tämä on siis jo kolmas hallitus peräkkäin tässä maassa, mikä on täydellisesti epäonnistunut tehtäviensä hoidossa.
Onko Suomella varaa tällaisiin hallituksiin?
Ei ole.
Suomi tarvitsisi hallituksen joka pystyisi hoitamaan Suomen asioita.
Olisiko parempi luovuttaa Suomen asioiden hoito suoraan IMF:lle?
Sieltä nimittään löytyy porukkaa jotka osaavat hoitaa asioita.
Kreikkakin hengittää jo.
Stalin tiesi miten kovapäisiä suomalaiset ovat ja miten järki moukaroidaan heidän (suomalaisten) päähän.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkä Stalin onnistui? Eikö joutunut lähtemään Berliinin marathonille verissä päin? Onneksi oli sitten Kekkonen, jota Stalin ja perillisensä pystyivät hyödyntämään suomettumispolitiikan rakentamisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Laine; Stalin yritti Suomeen pakkolakejaan. Epäonnistui. Jätti homman kesken.
Eikä näytä Sipiläkään pakkolakeineen tuntevan suomalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaiseen hallitukseen ei tosiaan olisi varaa, mutta kun EK pääsi sanelemaan hallituspohjan, niin tässä nyt ollaan – upottavassa suossa. Kuten nähdään ”työväenpuolue ilman sosialismia” ei kestä hallituksen sekavien haparointien mukana, missä ainoa punainen lanka on kurjistaa vähävarainen ja keskiluokkainen kansa isomman varallisuuden hyväksi. Timo Soini on myynyt persettään isolla asenteella ja tulokset näkyvät kannatuslukemissa. Soinin kyvyttömyys hoitaa hallituspolitiikkaa puolueensa edestä, upottaa hallituksen lisäksi myös hänen oman luomuksensa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka tai mikä kombo sitten nostaisi Suomen tästä suosta? RKP? Vihreät? Vasemmistoliitto? Ei multa saa leikata – SDP? Tympii asenteet, ettei mitään tarvitse tehdä tai otetaan lisää velkaa. Jotain pitäisi oikeasti tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuka tai mikä kombo sitten nostaisi Suomen tästä suosta?”
Edellytyksenä hyvälle johtamiselle olisi ensinnäkin se että tosiasiat tunnustettaisiin ja toimittaisiin niiden pohjalta. Toisekseen päämäärät pitäisi asettaa realistisiksi ja kolmanneksi toimet olisi mitoitettava sellaisiksi että päämäärät voidaan saavuttaa.
Jotta tämä onnistuisi pitäisi tietenkin tehtäviin valita sellaoiset päättäjät joille eivät merkitse mitään gallupit, eikä se mikä on seuraavien vaalien lopputulos.
Toisin sanoen hallitusta ei pitäisi muodostaa politikoista.
Se lienee kuitenkin mahdotonta, joten tämä sotku senkun jatkuu ja pahenee.
Hyvän esimerkin hyvästä tilannenalyysista voi saada vaikka Jari Palosen kommentista tähän blokiin ja hänen omista blokeistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastokeskus julkisti 28.11. 2015 kansantalouden tuottavuuskehitystä koskevan tilastoselvityksen, joka oli kovin murheellista luettavaa. Viimeisten viiden vuoden aikana työn tuottavuus on laskenut yli kaksi prosenttia ja kokonaistuottavuus vieläkin enemmän, seitsemän prosenttia.
Koskaan aiemmin sotien jälkeen ei ole tapahtunut tällaista. Vaikka työn tuottavuus on laskenut, ovat palkat jatkaneet nousuaan – ansiotasoindeksin mukaan lähes kolmen prosentin vuosivauhdilla. Ongelmasta osa on Nokia-kuplaa,sekä mailmanlaajuista talous taantumaa, johon ei osattu varautua, mutta suurempi syntipukki löytyy viime vuosien palkkaratkaisuista. Niissä ilmenee silmiinpistävä piikki vuonna 2008, jolloin ansiotasoindeksi nousi 5,4 prosenttia. Valtion palkkojen nousuvauhti oli jopa yli kahdeksan prosenttia
Taustalla on vuoden 2007 vaalien tiimellyksessä käyty (Kataisen) huutokauppa sairaanhoitajien palkoista, niin sanottu tasa-arvo-tupo, joka koski korkeasti koulutettuja ”naisaloja”. Vuonna 2008 työn tuottavuus itse asiassa laski puoli prosenttia, joten palkkaratkaisu meni pahasti pieleen, tämä huutokauppa levisi koko kuntasektorin, sekä yksityisen sektorin.
Koskaan aikaisemmin Suomen historiassa Tupon ulkopuolelta, ei ole vaikutettu näin voimakkaasti tulopoliittiseen ratkaisuun. Nyt on ”kakit” housuissa. Hallitus yrittää korjata sitä virhettä, mitä Kataisen hallitus 2007 sai aikaan.
Vielä pahempaa seurasi vuonna 2009. Laman myötä bkt supistui lähes yhdeksän prosenttia, työn tuottavuus viisi prosenttia, mutta palkat nousivat edelleen lähes neljä prosenttia. Palkat kasvoivat siten yhdeksän prosenttia enemmän kuin tuottavuus. Mikään kansantalous ei kestä tällaista hevosenleikkiä. Vuoden 2011 lopussa solmittu kokonaisratkaisu (”Mikko Pukkisen tupo”) onnistui pilaamaan lopunkin kilpailukyvystä (palkat +3 % ja työn tuottavuus – 2 %). Ikävänä yksityiskohtana mainittakoon vielä, että työn tuottavuus julkisella sektorilla on supistunut koko 2000-luvun lähes prosentin vuosivauhtia.
Myöhemmin on tilannetta yritetty helpottaa tulonsiirroilla työnantajan maksuja helpottamalla, ja orastavaa investointia on näkynyt jo Suomessa, mutta kalliit kustannusrakenteet julkisella sektorilla hidastaa nousua.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on sellainen läpileikkaus tyrimisten sarjasta, jonka luettuaan läpi, saa kaikesta turhasta riisutun kuvan tapahtumasarjasta, joka on johtanut Suomen tähän tilaan, missä nyt ollaan. Tuohon kun vielä lisätään ennakoitua rajummat maailman talous- ja valtapoliittiset tapahtumat venäjäpakotteineen, sotineen Ukrainassa ja Lähi-Idässä, pakolaiskriiseineen sekä terrori-iskuineen, on kaikella tällä vielä tuhoisampi vaikutus kuin mikäli ulkoiset tekijät olisivat säilyneet edes ennallaan.
Hallitus ei tule onnistumaan pakkolaki-pyrkimyksissään ja Suomella on edessään ennennäkemätön kriisiaika kaiken tämän sekoilun seurauksena.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä plogi Artolta. Olen samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Uudet vaalit, ja kansallisen pelastuksen hallitus: kok+sdp+vehreät+sfp. Lipponen pääministeriksi.
Ilmoita asiaton viesti