Theresa Mayn epäonnistuminen
Theressa Mayn tarkoitukset, hänen julistaessaan uudet vaalit, lienevät olleet vipittömän isänmaalliset. Arvioni mukaan Englannin pääministeri pyrki muuttamaan brexit- katastrofin voitoksi, tai ainakin lieventämään sen negatiivisia vaikutuksia Englannille, asettamalla EU:lle alkuvaiheessa mahdollisimman kovat, mutta Englannin kannalta myönteiset ehdot. May kuvitteli saavansa vaaleissa parlamenttiin lisää konservatiiveja ja sillä tavalla itselleen lisää arvovaltaa neuvotteluissa.
Englantilaiset eivät kuitenkaan äänestä kuten pääministeri haluaa, se nähtiin jo viime vaaleissa, jossa vaalitulos oli mikä oli, kai siksi että britit halusivat mieluimmin vastustaa pääministeriä, kuin tukea häntä.
Sama toistui näissäkin vaaleissa ja Theressa May saanee lähteä, kuten edeltäjänsä, poliittisen virhearvion takia ja sen takia etteivät nämä pääministerit saaneet brittejä äänestämään tahtonsa mukaisesti.
Mitä tästä nyt sitten seuraa?
Ilmeisesti ensin seuraa sekaannus, suunnitelmat eivät toteutuneet, pitää laatia uusi suunnitelma.
Se ei ole suinkaan varmaa että kovasta linjasta brexit- neuvotteluissa luovuttaisiin, mutta sille on nyt entistä väikeampaa saada tukea parlamentoissa.
Toisaalta ei ole ollenkaan varmaa että Theressa Mayn kaavailema kova linja neuvotteluissa olisi se oikea linja, se linja joka johtaa parhaaseen lopputulokseen Englannin kannalta. Ei ole varma että Theresa May olisi itsekään ollut sitä mieltä. Englannissa sisäpolitiikka käy ulkopolitiikan edellä ja luultavasti Theresa May arveli että kovan linjan valitseminen brexit- neuvotteluissa tyydyttäisi brexitin kannattajia ja toisi siten puolueelle enemmän kannatusta. Toisin kuitenkin kävi.
Englannissa, kuten niin monessa muussakin maassa, näyttää siltä että demokratian ongelmana olisi se että puolueet olisivat eniten kiinnostuneita kansalaisten etujen ajamisen sijasta puolueen kannatuksen kasvattamisesta, mikä ei useimmiten ole sama asia kuin kansalaisten etu.
Kansalaisilla on useimmiten liian hämärä kuva politiikasta ja siitä mikä olisi kokonaisuuden kannalta parasta politiikkaa. Heidän äänestyskäyttäytymistään ohjaa liian paljon oman henkilökohtaisen edun tavoittelu. Erilaiset aatteet jotka eivät ole käytäntöön sovellettavissa ovat toinen vääriin äänestyspäätöksiin johtava tekijä. Myöskään ei pidä unohtaa demagogien ennen vaaleja lietsomia lyhytaikaisiin tunnetiloihin perustuvia äänestyspäätöksiä.
Lyhyesti sanottuna demokraattinen äänestys on kuin lantin heitto, tulos voi olla mikä vain, tovottu tai epätoivottu, positiivinen tai negatiivinen. Kansalaisten tuntoihin perustuvaa äänestyskäyttäytymistä ei voi ennakoida, eikä vaalien tulos ole järjellä perusteltavissa. Siihen kansan päätökseen on vain politikkojen sopeuduttava.
Työväenpuolueen Corbyn on myös brexitin kannattja, mutta ns. pehmeämmän eron kautta. Eiliset vaalit siis tuskin vaikuttavat maan EU-eroon.
Riitaisa ero EU:sta taas ei puolestaan ole kenenkään etu.
Ilmoita asiaton viesti
”Työväenpuolueen Corbyn on myös brexitin kannattja”
Sekä konservatiivit, että työväenpuolue eivät kannattaneet brexitiä ennen vaaleja. Takki kääntyi siksi että kansa äänesti pienellä enemmistöllä brexitin puolesta.
Motiivit jotka johtivat tähän äänestystulokseen olivat lähinnä ”eliitin” vastustaminen, kuten USA:ssa Trumpin valintakin oli. Noin puolet englantilaisista vastustavat yhä brexitiä.
Kysymys kuuluu, onko eliitti todella muuttunut brexitin vastustajista sen kannattajiksi, vai kääntyikö takki vain siksi että halu kuulua poliittiseen eliittiin Englannissa oli suurempi kuin halu pitää Englanti EU:ssa.
Se mitä tarkoitan on että eliitin takinkääntö brexit- asiassa on tuskin ollut aito, vaan se on ollut taktinen.
Mitä sitten on odotettavissa brexitin suhteen? Mitä vain voi olla odotettavissa. Äänestäjien mieli muuttuu ja heiluu ja ”poliittisen eliitin” takki kääntyy sitä mukaa mikä on heidän oman poliittisen asemansa kannalta kulloinkin edullisinta.
Ilmoita asiaton viesti
”… demokraattinen äänestys on kuin lantin heitto…”
– Ei sentään, koska vaalitulos on kansan määrittelemä. Mutta varsinkin Suomen eduskuntavaalien jälkeen käytävät hallitusneuvottelut ovat lottoarvontaa, josta hallitukseen päätyy milloin mikäkin valikoima vaaleissa voittaneita tai hävinneitä puolueita. Korjaan: voittaneita tai torjuntavoittaneita.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmeelliseltä minusta tuntuu varsinkin se vaatimus että vaalien tulos pitäisi jotenkin näkyä niin, että suosiotaan kasvattaneiden puolueiden osuus hallituspaikoista tai muista viroista olisi suhteellisesti suurempi kuin suosiotaan menettäneiden puolueiden osuus. Mistä tämä vaatimus johtuu?
Minusta paikat pitää jakaa sen perusteella kuinka paljon milläkin puoluella on eduskunnasa paikkoja ja sillä sipuli. Edustajien henkilökohtainen äänisaalis voi ratkaista minkä arvoisia virkoja hänelle jaetaan, mutta sekin on toisarvoinen peruste, pääasiallinen peruste tulisi olla pätevyys muulla tavalla kuin äänimäärästä laskettuna.
Ilmoita asiaton viesti
Korjauksesi johti minut anarkistiseen ajatukseen:
Miksi vaaleissa hävinneet eivät muodostaisi hallitusta tappion vaikutusten minimoimiseksi? Kysehän on kuitenkin vain enemmistöstä ja jos vaaleissa hävinneet muodostavat enemmistön, minusta hävinneiden hallituksessa olisi tietty logiikka…
Jos voittajat ovat vaikkapa ikäviä ja ylimielisiä, miksi ryhtyä sellaisten kanssa kaveeraamaan?
Ilmoita asiaton viesti
Mä en vaan ymmärrä, että ihmiset kauheasti huolissaan eri maiden äänestystuloksista ja toisaalta jostain persujen puheenjohtajavalinnasta.
Niin käy kuin käy, ja elämä jatkuu.
Ei kannata menettää hermojaan tällaisten asioiden takia, jos ei yksi tyyli kansaa miellytä, niin sitten mennään toista tietä, ja jos sekään ei onnistu, niin aina löytyy lopulta se tie joka voittaa.
Mitä sitten jos hallituksia kaatuu, sittenhän vaan tulee uudet vaalit ja uudet päättäjät, se on ihan normaalia, eikä mikään maailmanloppu.
Ilmoita asiaton viesti
”Mitä sitten jos hallituksia kaatuu, sittenhän vaan tulee uudet vaalit ja uudet päättäjät, se on ihan normaalia, eikä mikään maailmanloppu.”
Kyllä nämä Trumpit ja Brexitit huolettaa, ei sille mitään mahda.
Vielä enemmän huolettaa se että kansalaiset tekee tällaisiakin äänestyspäätöksiä, sehän vie pohjaa pois koko demokratian uskottavuudelta.
Ranskassa onneksi tehtiin hyvä valinta nyt viimeiseksi.
Mutta oikeassahan olet Petteri siinä, ettei meikäläisen murehtimisesta ole mitään hyötyä, se ei kannata.
Antaa hevosen murehtia, sillä on isompi pää, samoin kuin presidentillä ja pääministerillä.
Onneksi Suomessa on vielä sentään oikeanlaisia politikkoja vallassa, ja asioita murehtimassa, eikä mitään valtakunnanpellejä, kuten Ameriikassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kansalaisilla on useimmiten liian hämärä kuva politiikasta ja siitä mikä olisi kokonaisuuden kannalta parasta politiikkaa. Heidän äänestyskäyttäytymistään ohjaa liian paljon oman henkilökohtaisen edun tavoittelu.”
Eiköhän tuollainen ajattelu ohjaa nimenomaan poliitikkoja, ei niinkään kansalaisia. Heistä hyvin harvalla on mitään käsitystä siitä, mihin heiltä tukensa saaneet poliitikot oikeasti ryhtyvät, kun ovat valtaan päässeet.
Ilmoita asiaton viesti
”Eiköhän tuollainen ajattelu ohjaa nimenomaan poliitikkoja, ei niinkään kansalaisia.”
Politikotkin on kansalaisia.
Kansalaisista tulee politikkoja ja niin politikoilla, kuin kansalaisillakin on useimmiten itsekkäät päämäärät.
Itse tunnen itseni usein naiviksi, koska itse en oikein osaa ajatella politiikkaa itseni kannalta. Joskus olen yrittänyt tehdä niin oikein tietoisella tasolla, mutta se ei minulta onnistu ja se tuntuu hyvin vastenmieliseltä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Merkel kehoittaa Britanniaa aloittamaan välittömästi Brexit neuvottelut.
Neuroottinen DDR:n kasvatti ei taida jaksaa edes odottaa jo annettuja aikarajoja Britannian taholta.
Ilmoita asiaton viesti
”Merkel kehoittaa Britanniaa aloittamaan välittömästi Brexit neuvottelut.”
Englanti ei halua EU:sta sille aiheutuneita kuluja, mutta haluaa turvata itselleen EU:n sisämarkkinoiden kaupalliset edut.
Myös EU:lle olisi tärkeää että Englanti olisi osa EU:n sisämarkkinoita, mutta voiko EU hyväksyä Englannin asettamat ehdot, joiden mukaan sisämarkkinoiden kulut jäävät muiden kuin Englannin maksettaviksi.
Englannin lähtökohdat neuvotteluille ovat käsittämättömän huonot, eikä sitä huonoutta yhtään lievennä Englannin uho, kovat puheet kovasta brexitistä.
Mitä pikemmin neuvottelut saadaan alkamaan, sitä pikemmin Englantilaisille selviää heidän asemansa toivottomuus ja heidän pyrkimystensä lapsellisuus. Englannin poliittisen eliitin piirissä tämä tietenkin jo tajutaan, mutta brexit- populistit hallitsevat yhä kansalaisten mielipiteenmuodostusta.
Englantilaiset unelmoivat kunniallisesta brexitistä ja uudesta uljaasta itsenäisestä Englannista, joka on brexitin seuraus. He eivät vielä tiedä että tulossa on Englannin jonkin asteinen taloudellinen romahdus brexitin seurauksena, eikä eliitti uskalla heitä asiasta informoida.
Angela Merkel kuitenkin tietää mitä tuleman pitää, eikä halua pitkittää englantilaisten kärsimyksiä yhtään pitenpään kuin mitä on tarpeen.
Merkelin toiveet neuvottelujen pikaisesta alkamisesta ovat ymmärrettäviä. Niistä käy pian selville mitkä ovat Englannin todelliset kortit tässä pelissä ja totuus valkenee briteille.
Ilmoita asiaton viesti
Sisämarkkinat ja WTO ?
Maailman kauppa on jo nyt globaalisti vapaata. Tietysti EU voi määrätä briteille rangaistustulleja, mutta sama tussari on käytössä myös briteillä. Ongelman asettaa vai se, että Britannia tuo maahan kymmenin miljardein enemmän tavaraa muista EU-maista kun se itse vie muihin EU-maihin.
Kukahan sitten lienee se häviäjä jos ilkeily isonee kaupankäynnin tasolle ?
Ilmoita asiaton viesti