*

Arton Puheenvuoro- Blogi Parantamisen varaa on

On Suomi köyhä, vai onko?

Enää ei tarvitse arvailla paljonko valtiollamme on varoja ja paljonko on velkaa, olemmeko köyhiä, vai kenties rikkaita ja mihin suuntaan varakkuutemme kehittyy, lisääntyykö velka,  karttuuko omaisuus?  Rikastummeko me kansakuntana, vai köyhdymmekö kenties?

Suomen talouden tilaa voimme onneksi seurata hetki hetkeltä internetistä,  samalla tavalla kuin sääkameroita eri puolilla Suomea, kalasääksen pesintää, tai saimaannorpan lötköttelyä kotikalliollaan, Saimaan rannalla.

Mittareita voi olla enemmänkin, mutta suurinpiirtein asia tulee esille kahdella mittarilla, velkakellolla ja saatavakellolla.

Juuri tällä hekellä velkakello näyttää että Suomen valtiolla on velkaa pian 106 mrd euroa ja velka on kasvussa, kasvuvauhdista ei kellon perusteella saa oikein selvää, mutta valtio ottaa kuulemma tänäkin vuonna noin 5 mld euroa lisää velkaa, eli velka kasvaa non 5%:n vuosivauhtia.  Meidän jokaisen oma osuus tästä valtion velasta nousee pian 20 000:een euroon. 


Saatavakellon kertoman mukaan koko julkisen sektorin velka on vielä karmaisevampi, se on pian peräti  190 mrd euroa ja kasvaa koko ajan. Kasvuvauhdista ei saa selvää, mutta jokaista suomalaista kohti tätä yhteistä velkaa on pikapuoliin 40 000 euroa, ellei noususuhdanne nosta valtion ja kuntien verotuloja, eiväkä julkisen sektorin työntekijät innostu vaatimaan palkankorotuksia noususuhdanteen innoittamana.


Suomen valtion ja julkisen sektorin koko varallisuudesta saatavakello kertoo että varoja olisi kaikenkaikkiaan noin 314 mrd:n edestä.  

Se tarkoittaa sitä että jos julkisen sektorin kaikki velat pantaisiin perintään, rahat riittäisivät velkojen maksuun, jos koko valtion ja muun julkisen sektorin koko omaisuus muutettaisiin rahaksi ja vielä  jäisi vähän omaisuutta jäljelle.  Noin 126 mrd:n euron edestä valtion ja kuntien omaisuutta jäisi jäljelle velkojen maksun jälkeen. Se tekee noin  23 000 euron arvoista julkisen sektorin omaisuutta, valtion ja kuntien omaisuutta, jokaista suomalaista kohti.


Kysymys kuuluu, mistä valtion ja kuntien omaisuudesta kannattaisi luopua jotta veloista päästäisiin eroon?

Luovutaanko julkisista rakennuksista, kuten eduskuntatalosta, tai homekouluista,  tiestöstä, rautateistä, osakkuuksista valtion yrityksissä, eläkerahastoista, terveyskeskuksista, sairaaloista,  tonttimaista, valtion metsistä, vai mistä?

Mikä valtion ja muun julkisen sektorin omaisuuserä olisi helposti rahaksi muutettavissa?

Millaisella valtion omaisuudella olisi kysyntää?

 

http://velkakello.fi/

http://ketoharju.info/saatavakello/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Keneltä kunnat ja valtio on lainannut rahaa ? Eli pystyykö lainaaja perimään omiaan takaisin. Jos pystyy, niin ehkä lainat voitaisiin kuitata valtion kultavarannolla. Koska kulta on varmaan jo kadotettu Lontoon pankkiirien toimesta, niin sen käyttö velanmaksuun ei olisi iso katastrofi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mahtaakohan lainanantajille kelvata mikään virtuaalihöttöraha?

Jos Suomella olisi oma raha, niin sitä voisi tietenkin painokoneella painaa velkojen maksuun, mutta mahtaisiko se kelvata?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Suomen lainat ovat euroissa, niitä ei markalla makseta takaisin. Rothschild-pankkiirit eivät toista kertaa tee samaa virhettä. 20-luvulla Saksan velat olivat markkoina, ja Saksa kuittasi ne painamalla rahaa, jolloin hyperinflaatio kuittasi velat.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Suomen valtion kultavaranto on "vain" 1,6 miljrdia €. Ja siitäkin vain n. 4% on Suomessa. Loput Isossa Britanniassa (<50%), USA:ssa (<20%), Ruotsissa (n. 20%) ja Sveitsissä (n. 7%). SP:llä on lisäksi <15 miljardin arvosta muuta "vastaavaa".

Etenkin FED:in ja BoE:in talletettujen kultavarojen säilytyksen suhteen on maailmalla liikkunut epäilyksiä jo vuosia. Osa salaliittoteorioita ja osa ihan vakavastikin otettavia epäilyksiä, että varannot olisi käytetty n.s. "tärkeämpiin" tarpeisiin.

Epäilyksiä on herättänyt etenkin FED:n nihkeys palauttaa Toisen maailmansodan takia sille talletettua saksalaiskultaa Saksan liittotasavallalle yhdistymisen jälkeenkään. Samoja vaikeuksia ovat kokeneet muutkin jotka ovat halunneet kotiuttaa siltä kultiaan. Miten mahtaisi käydä SP:lle?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ei pitäisi tutkiskella valtionvelkaa kuten yksityistä. Ne ovat kaksi eihan eri asiaa, käyttäytyvät eritavalla ja niillä on ihan eri vaikutus.

Niin kauan kuin maailmalla vallitsee kapitalistinen talousjärjestys, valtionvelkaa ei tarvitse maksaa pois. Pitää vain pitää huolta, että lainat pystyy uudistamaan eli, että lainojen suhde valtion omaisuuteen ja tuloihin ei käy kestämättömäksi (s.o. että velan kasvuvauhti ei pitkään ylitä tuloja ja välillä on päinvastoinkin). Ja jos (ja kun jossakin tulevaisuudessa) talousjärjestys vaihtuu, se on rytinä jossa velalla ei ole merkitystä eikä niitä sen jälkeen muistella.

Velan määrällä eikä nykyisellä sen kasvuvauhdilla ole pitkiin aikoihin mitään merkitystä taloutemme suhteen. Sen kehitys riippuu ihan muista tekijöistä, kuten siitä mihin me rahamme, niin oman kuin velankin, käytämme.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Miten kuntien velka pitäisi tulkita ? Jos vaikka kunta lakkautetaan, katoaako velka ?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Miten kuntien velka pitäisi tulkita ? Jos vaikka kunta lakkautetaan, katoaako velka ?"

Velkojat ei ainakaan katoa.

Kun Meuvostoliitto romahti, Venäjä maksoi sen velat Suomelle, toki vähän kepulikonsetein, mutta maksoi.

Venäläiset mm. kaivoi ja rakensi ympäri Suomea kanavia vesistöjen väliin. Niillä ei tosin ole muuta kuin huvikäyttöä kesäisin, mutta maksoi kun maksoikin velkansa pois.

Kyllä kunnatkin joutuu velkansa maksamaan. Kun kuntia yhdistetään, myös niiden velat yhdistyvät.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ei pitäisi tutkiskella valtionvelkaa kuten yksityistä. Ne ovat kaksi eihan eri asiaa, käyttäytyvät eritavalla ja niillä on ihan eri vaikutus."

Samanlaista velokaa se on, korot ja kuoletukset tulee. Valtiolta ja kunnalta on toki vaikeampi ulosmitata velkoja, varsinkin valtiolta, kun valtiolla on vahvat poliisivoimat ja armeija ja aseistusta vaikka millä mitalla.

Turha on laittaa moottorpyöräjengiä asialle, valtiolta velkoja perimään.

"Niin kauan kuin maailmalla vallitsee kapitalistinen talousjärjestys, valtionvelkaa ei tarvitse maksaa pois. Pitää vain pitää huolta, että lainat pystyy uudistamaan eli, että lainojen suhde valtion omaisuuteen ja tuloihin ei käy kestämättömäksi (s.o. että velan kasvuvauhti ei pitkään ylitä tuloja ja välillä on päinvastoinkin)."

Sama tilanne yksityistenkin velkojen suhteen, eihän niistä veloista tarvitse eroon päästä, niin kauan kun saa uutta velkaa jolla maksaa vanhaa pois ja vanhan veran korkoja. Eihän siinä mitään järkeä kylläkään ole, sen enempää kuin valtionvelassakaan.

"jos (ja kun jossakin tulevaisuudessa) talousjärjestys vaihtuu, se on rytinä jossa velalla ei ole merkitystä eikä niitä sen jälkeen muistella."

Talousjärjestelmän muutoksen varaan, kuten ei maailmanlopunkaan varaan, velanottoa ei kannata perustaa. Toki talousjärjestermä voi romahtaa, tai se valuutta jolla laina on otettu voi menettää arvonsa, mutta nämä ovat tässä talousjärjestelmässä epätoivottuja eikä toivottuja asioita, eikä paremmasta talousjärjestelmästä ole mitään tietoa eikä konkreettista näyttöä, haaveita vain.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Valtionvelka poikkeaa muista veloista siinä, että velallisella on taloudenhoidossaan makrotalouden keinot joita muilla ei ole. Tässä suhteessa kannattaisi tutustua nobelisti Paul Krugmanin opetuksiin.

Mitä velan järjellisyyteen tulee niin siitä ei ole kyse vaan siitä, että tässä talousjärjestelmässä ja sen nykyisessä kehitysvaiheessa käytännössä kaikki raha talouselämässä on velkaa koska sen tekevät pankit lainaamalla rahaa.

Olen samaa mieltä, että talousjärjestelmämme "romahdus" ei ole näköpiirissä eikä sen varaan kannata rakentaa. eikä kyse ole huonommista tai paremmista talousjärjestelmistä. Niillä vain on elinkaarensa ja edellistä seuraa seuraava ja välissä on, ainakin tähän asti on ollut, melkoiset rytinät.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #10

"Valtionvelka poikkeaa muista veloista siinä, että velallisella on taloudenhoidossaan makrotalouden keinot joita muilla ei ole. Tässä suhteessa kannattaisi tutustua nobelisti Paul Krugmanin opetuksiin."

Makrotalous on makrotaloutta, mutta velka on velkaa. Ne on eri asioita.

Vaikka valtio ottaakin velkaa joskus elvytyksen nimissä, se ei tarkoita että valtion ottama elvytyslaina olisi ehdoiltaan tai olemukseltaan erilainen kuin populististen vaalilupausten täyttämiseksi kansalaisten kulutusjuhlia varten otettu laina.

Valtiovallan edustajat tietenkin mielellään puhuvat hienoilla makrotalouden termeillä, kun itse asiassa sen pyrkimys on raadollisesti saada äänimäärät säilymään ja sitä kautta eduskuntapaikat ja asema hallituksessa turvattua.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #11

Vihavainen ei taida ottaa huomioon talousjärjestelmämme perusprinsiippejä velan suhteen. Ne eivät ole vain äänestäjien kalastelua vaan perusprinsiippejä joiden mukaan taloutemme, niin mikrotalous velkoineen kuin makrotalous valtionvelkoineen toimii. Toki niiden puitteissa, niitä puolustaen ja niihin kriittisesti suhtautuen tehdään pienimuotoista puoluepolitiikkaa hallinnollisen demokratiamme puitteissa. Taloudet kuitenkin menevät ihan eri rataa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #15

"Toki niiden puitteissa, niitä puolustaen ja niihin kriittisesti suhtautuen tehdään pienimuotoista puoluepolitiikkaa hallinnollisen demokratiamme puitteissa. Taloudet kuitenkin menevät ihan eri rataa."

Taloudet menevät eri rataa kuin valtiontalous, se on totta. Yritysten talous on se tärkeämpi asia ja merkitsee enemmän kuin valtiontalous, mikä on enimmäkseen pienimuotoista puoluepolitiikkaa ja vähemmässä määrin mitään makrotaloutta. Pienen valtion on yleensäkin erittäin vaikeata vaikuttaa mitään makrotalouteen, koska talous on luonteeltaan globaalia ja pienellä valtiolla ei ole siihen vaikutusmahdollisuuksia.

Toki pienikin maa voi vaikuttaa siihen miten globaalin talouden pääomat kulkeutuvat juuri omaan maahansa. Tässä valitettavasti on ainakin Suomessa esteenä vaikutusvaltainen AY- liike. AY- liikkeet välittävät vain jäsentensä eduista eivätkä välitä kansainvälisen pääoman liikkeistä ja täten ne estävät valtiolliset pyrkimykset ohjata pääomia omaan maahansa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #16

Viittasin pienimuotoisuudella dermokratiamme rajallisuuteen ja sikäli puoluepolitiikan rajallisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa. Meillähän ei ole laajassa mielessä demokratiaa vaan voimme sen keinoin, edustuksellisesti puuttua joihinkin rajattuihin hallinnollisiin asioihin kunnallisella j valtiollisella tasolla. Sen sijaan talouselämään, etenkin mikrotaloudessa se ei juuri vaikuta ja makrotalouteenkin hyvin, hyvin rajallisesti n.s. itsenäisten keskuspankkien, m.l. EKP filiaaleineen hoitaessa pääosan. Silloin valta on suurilla finanssimarkkinatoimijoilla, suurimmilla eritoten.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #20

"Silloin valta on suurilla finanssimarkkinatoimijoilla, suurimmilla eritoten."

En halua kiistää etteikö suuremmilla olisi enemmän vaikutusvaltaa talouden kokonaisuuteen kuin pienemmillä, mutta haluan muistuttaa että myös ne suuret toimivat alisetisina kokonaisuudelle, eli niille markkinavoimille.

Suuretkaan finanssimarkkijatoimijat eivät pysty lopullisesti päättämään sitä mitä pienituloinen eläkeläinen marketissa käydessään vie sieltä mukanaan, maksettuaan laskun kassaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #21

Tämän hetkisten laskelmien mukaan (Oxfam) kahdeksan maailman rikkainta ihmistä omistaa enemmän omaisuutta kuin köyhempi 1/2 kaikista ihmisistä (n. 3,7 miljardia ihmistä). Samaan aikaan n. 50 yksittäistä rahoitusjohtajaa pyörittää käytännössä finanssimarkkinoita jotka ovat moninkertaiset reaalitalouteen nähden. Silloin eläkeläiset markettien kassoilla eivät ole edes kärpästen surinaa päättäjien korvissa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

"Silloin eläkeläiset markettien kassoilla eivät ole edes kärpästen surinaa päättäjien korvissa."

Et oikein tajua tilannetta.

Sosialistisessa järjestelmässä eläkeläisten piti ostaa sitä mitä hallitus määräsi, mutta tässä järjestelmässä eläkeläisen ei ole pakko ostaa finanssimiehen rahoittaman yrityksen tuotetta, finanssimiehen bisnekset on kiinni siitä mitä eläkeläinen ja muut kuluttajat valitsevat.

Mitä sitten siihen omistukseen tulee, niin saattaahan olla että ne rahat mitä sillä finanssimiehellä on, on pelkkää höttörahaa, eli pelkkää mielikuvitusta, jos ne eläkeläiset ei osta sitä tuotetta ja jos ne kaikki finanssimiehen sijoitukset menee sen takia hukkaan.

Mutta jos finanssimiehellä onkin rahaa miljoona kertaa enemmän kuin mattimeikäläisellä, niin entäs sitten. Pystyykö finanssimies käyttämään maapallon resursseja miljoona kertaa enemmän kuin matti meikäläinen?

Ei se pysty. Finanssimies käyttää maapallon resursseista ehkä sata kertaa enemmän, eli sadan matti meikäläisen edestä, se loppu on pelkkää pelirahaa, jota käytetään sijoitustoiminnassa.

Tässä systeemissä finanssimies on se mies joka pitää järjestelmää pystyssä. On myös todettu että finanssimiehet pitävät tässä järjestelmässä järjestelmää pystyssä paremmin kuin mihin politikot tai valtion virkamiehet pystyisivät.

Sen takia tämä tilane on siis tällainen. Jos virkamiehet pystyisivät hoitamaan finanssiasiat, eli nämä pääomien sjoitusasiat paremmin kuin niiden pääomien omistajat, niin kyllä tämä systeemi olisi sitten siihen kallistunut ja siihen mennyt.

Systeemi on tämä, nyt ainakin toistaiseksi, kun parempaa systeemiä ei ole.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #23

Käsityksemme niin nykyisen Talousjärjestelmämme prinsiipeistä ja toiminnasta kuin sosialismistakin ovat näköjään perustavaa laatua olevalla tavalla erilaiset.

Eläkeläisen ostopäätökset eivät heiluttele mitenkään "finanssimiesten" elämää eikä busineksia mutta päinvastoin kylläkin. Esimerkiksi kun "finanssimiehen" businekset n.s. "ku*ee" ja hänen pankkinsa on pelastettava, eläkeläisiltäkin leikataan.

Mutta samaa mieltä olemme siitä, että systeemi on nyt tämä kunnes se toiseksi muuttuu, tai oikeammin muutetaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #26

"Käsityksemme niin nykyisen Talousjärjestelmämme prinsiipeistä ja toiminnasta kuin sosialismistakin ovat näköjään perustavaa laatua olevalla tavalla erilaiset."

Tästä olemmekin samaa mieltä.

"Eläkeläisen ostopäätökset eivät heiluttele mitenkään "finanssimiesten" elämää eikä busineksia mutta päinvastoin kylläkin."

Ei yhdellä eläkeläisellä mitään vaikutusta olekaan, mutta kaikia eläkeläisiä on miljoona yhtä finanssimestä kohti ja finanssimiehet nöyrtyvät kyllä eläkeläisten yhteisvaikutuksen edessä.

" Esimerkiksi kun "finanssimiehen" businekset n.s. "ku*ee" ja hänen pankkinsa on pelastettava, eläkeläisiltäkin leikataan."

Siitäkin näkee miten eläkeläisten yhteisvaikutus on suurempi. Finanssimies ei pysty pankkiaan pelastamaan, mutta ekäkeläiset pystyy.

"

Mutta samaa mieltä olemme siitä, että systeemi on nyt tämä kunnes se toiseksi muuttuu, tai oikeammin muutetaan"

Siitä varmaan olemme eri mieltä miten kova hätä sitä systeemiä on mennä muuttamaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #27

Vihavainen kirjoitti: "Ei yhdellä eläkeläisellä mitään vaikutusta olekaan, mutta kaikia eläkeläisiä on miljoona yhtä finanssimestä kohti ja finanssimiehet nöyrtyvät kyllä eläkeläisten yhteisvaikutuksen edessä."

Kahdeksan (8) rikkainta ihmistä maailmassa omistaa enemmän omaisuutta kuin 1/2 maailman ihmisistä (~3,7 miljardia). Siinä ei miljoona eläkeläistä heiluta yhtään eikä mitään.

Vihavainen kirjoitti: "Siitäkin näkee miten eläkeläisten yhteisvaikutus on suurempi. Finanssimies ei pysty pankkiaan pelastamaan, mutta ekäkeläiset pystyy."

Väärin, ei eläkeläiset vaan kaikki muut, toki eläkeläisetkin mukana.

Vihavainen kirjoitti: "Siitä varmaan olemme eri mieltä miten kova hätä sitä systeemiä on mennä muuttamaan."

Talousjärjestelmillä on elinkaarensa ja kun olosuhteet muuttuvat riittävästi ja järjestelmän kyky uusintaa itseään hiipuu riittävästi, nousevat vastavoimat jotka muuttavat systeemin. Nuo elinkaaret ovat kokonaisia historiallisia aikakausia kuten niiden muutosprosessitkin. Itseasiassa emme edes tunnista vaikka tuollainen muutos olisi jo käynnissä vaan vasta historioitsijat jälkikäteen, todennäköisesti meidän jälkeemme huomaavat, että se oli tuolloin tai tällöin ja silloinkin he ovat pitkään siitä erimielisiä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #28

"Kahdeksan (8) rikkainta ihmistä maailmassa omistaa enemmän omaisuutta kuin 1/2 maailman ihmisistä (~3,7 miljardia). Siinä ei miljoona eläkeläistä heiluta yhtään eikä mitään"

Maailman mittakaavassa puhutaan tietenkin miljardista eläkeläisiä ja muista kuluttajista.

8 rikkaita pystyy lisäksi kuluttamaan varsin niukasti maapallon ja maailman resursseista, kyllä se kuluttaminen jää niiden miljardien osalle.

On harhaa kuvitella että jokainen kahdeksasta rakkaimmasta söisi kukin noin miljardin ihmisen eväät.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #29

Nyt Vihavainen menee maailmantaloudesta sellaisiin sfääreihin, että en pysty seuraamaan perässä.

Eihän henkilökohtaisella kulutuksella ole enää noissa 1%:n maailmoissa mitään merkitystä vaan vallan ja omistamisen tunteella ja sillä, että on rikkaampi kuin kilpailijat. Sen sijaan valtaosalle eläkeläisistä kysymys siitä mitä pystyy kuluttaamaan, on elinehto.

P.s. Maailmassa lienee n. 7,5 ... 7,6 miljardia ihmistä. Kuinka monta miljardia heistä on eläkeläisiä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #30

"Eihän henkilökohtaisella kulutuksella ole enää noissa 1%:n maailmoissa mitään merkitystä vaan vallan ja omistamisen tunteella ja sillä, että on rikkaampi kuin kilpailijat"

Sitähän minä tarkoitinkin. Ei se joka on miljoona kertaa varakkaampi pysty syömään miljoonaa kertaa enemmän. Niin että eihän se finanssikeinottelija syö taviksen eväitä, sehän vain sijoittelee rahaa, mitä ei voi kumminkaan syödä.

Tunteet ne vain ohjailee ihmisten ajatuksia, sekä rikkaiden että köyhien. Se tunnemaalmankuva poikkeaa toisostaan rikkaiden ja köyhien odalta, mutta myös se realaailma on tyystin toinen kun se rikkaiden tai köyhien mielikuvitusmaailma.

En tarkistanut mistään eläkeläisten todellista lukumäärää, eikä väitteeni kohdistu siihen, vaan siihen että eläkeläisiä on tosiaan ainakin miljoona kertaa enemmän kuin finanssikeinottelijoita.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Edellisten julkisen sektorin velkojen lisäksi suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa 112 mrd euroa, josta 70% on asuntoon kohdistuvaa ja loput sitten ilmeisesti lähinnä kerskakulutukseen liittyvää velkaa.

Säästöjä suomalaisilla on yhteensä noin 220 mrd euroa, joista 80 mrd on rahaa pankissa ja loput 140 mrd euroa osakkeita ja rahasto-osuuksia.

Näin ollen kotitalouksilla olisi siis noin 110 mrd euroa enemmän säästöjä kuin velkoja, mikä lisää suomalaisten kansallisvarallisuutta saman verran kuin mitä Suomen valtiolla on velkaa, eli se on noin 20 000 euroa suomalaista kohti.

Kun suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus lisätään julkisen sektorin nettovarallisuuteen, saadaan tulokseksi että suomalaisten varallisuus henkeä kohti on noin 40 000 euroa. Tämä on siis sekä julkisen sektorin että kotitalouksien veloista puhdistettu todellinen varallisuus.

Ollaanko me suomalaiset siis näinollen rikkaita?

Ainakin yksi vuosi tultaisiin tällä kansallisvarallisuudella toimeen.

Ei niin hyvin, mutta ei niin huonostikaan.

Laskelmista puuttuu suomalaisten yritysten varallisuus, mutta suurimmat yritykset taitavat olla luonteeltaan sen verran kansainvälisiä, että laskutoimitukset olisivat erittäin hankalia.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Sotamiehen ei kannata ottaa kenraalin murheita.

P.S. Kyllä se Suomen Pankin Liikanen ilmoittaa , jos Vihavaisen täytyy mennä maksamaan pois osuutensa valtionvelastamme. Tuskin ainakaan tänään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Sotamiehen ei kannata ottaa kenraalin murheita."

Kaikki mielenkiintoinen ei aina ole kannattavaa.

Valitettavasti työssä käyvät joutuvat aina keskittymään kannattaviin asioihin, jotka on melkein aina kuolettavan tylsiä ja ikäviä.

Eläkkeellä on vara pohtia myös mielenkiintoisia asioita, vaikka se ei olekkaan kannattavaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"P.S. Kyllä se Suomen Pankin Liikanen ilmoittaa , jos Vihavaisen täytyy mennä maksamaan pois osuutensa valtionvelastamme. Tuskin ainakaan tänään."

No, jäädään sitten vain odottelemaan. :)

Todennäköisesti jotkut muut kuin minä pistää enemmän hanttiin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Edellisistä tarkasteluista puuttuu vielä kotitalouksien varallisuus kiinteän omaisuuden osalta, mikä myös huomattavasti kasvattaa suomalaisten varallisuutta.

Edelliset laskelmani päätyivät arvioon, jonka mukaan jokaisella suomalaisella olisi varallisuutta ja säästöjä julkisen sektorin ja omien varojensa kautta noin 40000 euroa.

Tuohon summaan pitää vielä lisätä kotitalouksien kiinteä ja irto- omaisuus, asunnot, kulkuvälineet, metsät, pellot, suot, koneet, kesämökit jne.

Tämä kasvattanee suomalaisten varallisuutta merkittävästi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen
Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Sitä on vaikea mitata.

Mutta näistä eri puolueissa vaikuttavien "persuleiden" toilailuista ja Vanhas- tutkimuksista voisi vetää sellaisen johtopäätöksen ettei suomalaisten henkisestä pääomasta kannata puhua, eikä ainakaan sillä voi kehuskella.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #19

Entä monikulttuurisuuden
Suomeen luoma rikkaus, meneekö tulo- vai menopuolelle Vihavaisen tilikirjassa ?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #24

Tämä kysymys varmaan kiinnostaa useampaa blogistia kuin mitä suomalaisten materiaalinen varallisuus kiinnostaa.

Mutta en nyt tässä tämän enempää viitsi poiketa aiheesta.

Jossain muussa yhteydessä sitten :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset