Arton Puheenvuoro- Blogi Parantamisen varaa on

Hallituksen kouluarvosana

Kun talous kasvaa enemmän kuin mitä on ennakoitu, verotulojakin pitäisi tulla valtiolle enemmän.  Valtion pitäisi sada kassaan enemmän verotuloja, eli rahaa, kuin mitä on arvioitu.

Tämän pitäisi vaikuttaa sillä tavoin että valtio pystyy kattamaan menonsa vähemmällä velanotolla mitä on suunniteltu.  

Valtiovarainministetri ilmoitti että ensi vuoden menot on suunniteltu rahoitettavaksi vähemmällä velkamäärällä kuin mitä tämän vuoden menojen kattamiseen on budjetoitu,  mutta niinhän oli suunniteltukin.  

Valtion piti säästää mm.  julkisen sektorin palkkakuluissa, kiky- sopimuksen ansiosta, niin että velaksi elämisestä vähitellen päästäisiin eroon.  Luulisi että menoja olisi voitu vähentää edes sen verran että päästäisiin kolmen miljardin lisävelanotolla, tämän vuoden runsaan viiden miljardin lisävelanoton sijasta.

Valtion lisääntynyt verokertymä olisi pitänyt vaikuttaa siten että jo tänä vuonna velanoton tarve pienenisi. Ensi vuonna pitäisi lisävelanoton tarpeeseen vaikuttaa sekä uudet säästöt että myös elpyvä talous.

Tulokset ovat vähintäänkin laihoja, jos ajatellaan että lisävelanoton tarve pienenee vain parilla miljardilla tämänvuotiseen.


Hallitus on omien sanojensa mukaan tehnyt hartiavoimin töitä, mutta tulokset ovat kyllä sangen kehnot.

Sitten tulee vieä kaiken pahan päälle nämä veronalennukset.  Ihmisille jaetaan veronalennusten muodossa tuhlattavaksi satoja milljoonia.  Niilläkin rahoilla olisi voinut vähentää lisävelanoton tarvetta.

Ei kovin hyvää numeroa hallitukselle tästä suorituksesta.

Riittäisiköjän vitonen?

Jos olisi mahdollista, antaisin valtiolle ehdot asioiden hoitamisesta ja jättäisin luokalle. Mutta toki ne tyrisivät  taas kaiken,  vaikka saisivat yrittää uudestaankin. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Olemme todnäk suhdannesyklin loppupuolella, joten velanoton pitäisi olla jo lähellä nollaa ja sitten 1-2 seuraavaa vuotta supistettaisiin velkaa ennen uutta taantumaa.

Mikähän on muuten valtionvarainministeriön suhdanne-ennuste?

Hallituksen puheissa kuulostaa siltä, että olemme saavuttaneet ikuisen kasvun aikakauden.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tosiasiallisesti mitään veronalennuksia ei tule vaan verotuksen painopistettä siirretään kokoomuksen ideologian mukaisesti progressiivisestä tuloverosta tasaveron suuntaan. Pieni-ja keskituloiset tämänkin velkaantumisen taittumisen maksavat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Paras hallitus miesmuistiin.

Verotusta kiristetään ja julkisia menoja kasvatetaan. Tämä sitten myydään medialle vastuulllisena talouspolitiikkana, jonka media uutisoi puolestaan leikkauksista hallituksen toimenpitein.

Otsikot ovat tyhjänpäiväistä valhetta, mutta tilastot eivät.

V. 2017 valtion menot kasvoivat 2,1 % . YLE ja Hesari eivät ole vielä julkaisseet julkisten menojen kasvun lukuja v. 2018 budjetin myötä tähän tullessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tyhjää retoriikkaa. Orpon puheet velanoton vähenemisestä eivät perustu mihinkään todellisuuteen, verotusta vain siirretään taskusta toiseen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Minä en jättäisi hallitusta pelkästään luokalle vaan antaisin sille potkut koko koulusta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Minä en jättäisi hallitusta luokalle vaan antaisin sille potkut koko koulusta."

Niin minäkin, mutta jos koulusta potkittaisiin kaikki heikkotasoiset oppilaat, sinne jäisi vain opettajia, eikä heillä olisi mitään työtä eikä ketään opetettavia.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Valittaminen on helppoa, ratkaisujen keksiminen vaikeampaa.

Itse olen pääsääntöisesti tyytyväinen nykyhallituksen talous- ja ulkopolitiikkaan (sisäpolitiikkaan en sitten todellakaan ole) 2015-2017. Oikeaan suuntaan on menty, tietysti minun mielestäni liian pienin askelin mutta pahimmasta talouskriisistä on päästy ohi.

Ei sillä, että mielipiteelläni kyselytutkimuksissakaan niin väliä olisi, koska en ole enää liikkuva äänestäjä puolueen jäsenkorttini takia. Ehdokasta suatan toki äänestyksissä tulevaisuudessa vaihtaa, mutta tuskin puoluetta.

Noin muuten Vihavainen, kiitoksia ainakin menneistä mielipiteistäsi re: kiky-sopimus, Suomen kilpailukyky, budjettialijäämä. Samoilla linjoilla ollaan tässä asiassa ja toimit oivana herättelijänä minulle mitä tuli Suomen kilpailukykyyn nimenomaan suuryritysten töihinoton näkökulmasta.

Nyt pitää varoa ettei velanotto valtiolle jää krooniseksi. Minun mielestäni tarvitsemme termin positiivisimmassa mahdollisessa mielessä sauliniinistömäistä talouskuria ja -asennetta budjettialijäämää vastaan. Pieni velanotto on 1900-luvulla ollut vakaan talouspolitiikan tae Suomessa. Minun mielestäni suomalaisten asenne budjettialijäämän negatiivisuuteen on hyvä, krooninen velanotto on kestämätön tie kuten näemme Kreikan 00-luvun talouspolitiikan seurauksista. Tarvitsemme valistuneiden ihmistä painetta eri puolueiden sisällä (no Vasemmistoliitossa tämä tuskin onnistuu, mutta muuten kyllä), jotta kurinalainen suvaitsemattomuus budjettialijäämiä kohtaan jatkuisi ja alijäämästä pyrittäisiin eroon sen sijaan että keksittäisiin kuviteltava "jakovara" jota tässä tilanteessa ei ikävä kyllä ole olemassa.

Minun mielestäni on positiivinen asia, että suomessa talouspolitiikkaa seuraavien äänestäjien keskuudessa on laaja tahtotila ja konsensus valtion budjettialijäämiä vastaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Minun mielestäni on positiivinen asia, että suomessa talouspolitiikkaa seuraavien äänestäjien keskuudessa on laaja tahtotila ja konsensus valtion budjettialijäämiä vastaan."

Joo, mutta valitettavasti on myös tahtotila budjettialijäämiä pienentäviä toimia vastaan.

Tässä on kaksi tahtotilaa jotka sotii toinen toisiaan vastaan.

Jotenkin pitäisi saada se järki voitolle ja sitä säästöjä ja veroja vastustavaa tahtotilaa alenemaan.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Mjuu, siinä mielessä että meillä oli niin talouspoliittinen oikeistolainen hallituskoalitio kuin se teoriassa oli mahdollista olen itsekin pettynyt säästötoimiin. Olisi tarvittu joka sektorilla paitsi (mielestäni) perhe- ja puolustuspolitiikassa sellaista vyönkiristystä ja talkoohenkeä kuin koulutuspolitiikassa tehtiin.

Ammattipoliitikot jotka orkesteria johtavat tasapainoilevat vastuullisen talouspolitiikan ja etujenlupailemisen (jolla saa talouspolitiikkaan vähemmän perehtyneiltä helppoja ääniä).

Itsellä on jo lokakuussa 2018 (ehkä) järjestettäviä maakuntavaaleja silmällä pitäen omasta vaalipiiristäni (Pohjois-Karjalan tuleva maakunta eli nykyinen P-K plus Heinäveden kunta) vastuullisen talouspolitiikan, tiukan talouskurin ehdokas tiedossani jolle todennäköisesti tiputan ääneni: Asseri Kinnunen (ps) Joensuusta. Hän ymmärtää että kymmentä hyvää ja yhtätoista kaunista ei voi luvata jos ei ole rahaa mistä jakaa ja sen että jatkuva velanotto on kestämätön tie. Toivottavasti sinäkin muistat silloin äänestää ja toivottavasti valitset valitsemasi puolueen listoilta vastuullisen talouspolitiikan ehdokkaan.

Kokoomus on eduskuntapuolueista Suomessa perinteisesti ollut kaikkein tarkin budjettialijäämän vastustaja, näin se mielikuvissani on joka johtuu ehkä siitä että lapsuus- ja teinivuosiani vietin Sauli Niinistön ollessa valtionvarainministeri.

Jyrki Kataisen ollessa pääministeri valtion menoja kasvatettiin paljon, vaikka BKT ja sen myötä valtion verokertymä pieneni rajusti. Luotettiin siihen, että se nousukausi kohta tulee ja pelastaa. Eipä tullut silloin Kataisen pääministerikaudella sitä nousukautta. Nyt (suattaapi olla että kansainvälisistä syistä, suattaapi olla että tiukan talouspolitiikan ansiosta täällä) talous eli BKT on kääntynyt vihdoinkin nousu-uralle. Pitäisi yrittää pitää valtion menokuri tiukalla eli menot suunnilleen entisellään samalla kun verokertymä kasvaa. Pitäisi yrittää vastustaa vasemmistopopulistien houkutushuutoja siitä että varaa on kasvattaa valtion sosiaalietuuksia. Ei ole, ei ainakaan minun mielestäni, niin pitkään kuin valtio ottaa velkaa. Talouspolitiikassa tähtäin aina budjettialijäämän saamisessa nollaan niin pitkään kuin sitä budjettialijäämää on.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

"Minun mielestäni on positiivinen asia, että suomessa talouspolitiikkaa seuraavien äänestäjien keskuudessa on laaja tahtotila ja konsensus valtion budjettialijäämiä vastaan."
Korjataanpa samoin tein kirjoitus- ja ajatusvirhe että vältytään kuittailuilta: Siis "Että Suomessa talouspolitiikkaa" jne.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset