*

Arton Puheenvuoro- Blogi Parantamisen varaa on

Työttömyysongelma

Menen suoraan asiaan.  Suomessa systeemi on sellainen että se leikkaa huonommin töissä pärjäävät ja huonommin työhön sopeutuvat työelämän ukopuolelle.  


Systeemissä on siis vika, mutta sitä ei haluta muuttaa. Kysymys kuuluu miksi?  Kysymys lienee vanhoista, vuosisadan vanhoista ja sitä vanhemmista ideologisista näkemyksistä ja vielä vanhemmista näkemyksistä, jotka ovat näille vuosisadan vanhoille näkemyksille vastakkaisia ja joita varten nämä vuosisadan vanhat käsitykset ovat kehittyneet.

Uusia näkemyksiä työelämästä tarvittaisiin, mutta näkemykset kehittyvät tuskallisen hitaasti.  Erilaisia esityksiä tulee, mutta ne tukehtuvat joko muutosvastarintaan, tai ne vain vaietaan kuoliaiksi.


Sama asia mitä yllä totesin, voidaan kertoa myös tutummilla tutulla nykyajan terminologialla.  Työllistymisen estää joidenkin ihmisten osalta se ettei heitä kannata ottaa töihin, eikä heidän kannata mennä töihin.  

Jälkimmäisen ayyn osalta kyse on kannustinloukuista, mutta kannustinloukkuja ei ole ainoastaan työntekijöiden osalta, niitä on myös tyonantajan osalta ja tässä tullaan niihin kysymyksiin miksei työntekijää kannata ottaa töihin.  

Siihen on turha vedota ettei töitä ole. Töitä  on riittävästi, niitä on äärettömästi ja niitä keksitään vielä lisääkin työnantajien toimesta, kuhan vain työn teettäminen on kannattavaa.


Kyn systeemiä ei ole korjattu sellaiseksi että kaikki kannattaisi työllistää ja sitä on yritetty paikata, seurauksena on uudet työmarkkinat. Näillä uusilla tyomarkkinoilla työnantaja käyttää hyväkseen valtion kustantamaa ilmaistyövoimaa. Tämä ilmaistyövoima on seurausta siitä kun valtio haluaa pitää  huolta työllistymättömän työvoiman työkyvystä, työllistämällä heitä valtion tuella pätkätöissä.


Ongelma voitaisiin toki ratkaista kokonaan, mutta jostain syystä, uskon että alussa mainitsemistani ideologisista syistä, ongelmaa ei haluta ratkaista. Ratkaisu olisi omaksutun ideologian vastainen, se sotisi  liikaa koko väestössä vallitsevaa maailmankuvaa vastaan. Se olisi liian monen oman yksilöllisen maailmankuvan vastainen ratkaisu.


En kannata kansalaispalkkaa. Se on mielestäni keinotekoinen ratkaisu, ongelmien paikkausyritys  ja se sotii ainakin minun ideologiaani vastaan. Palkkaa tulee maksaa työstä, ei kansalaisuudesta.  

Toteutuessaan kansalaispalkka muokkaisi käsityksiä vaarallisesti, tavalla josta ei kenties olisi paluuta. Ihmisille tulee ajatus että kaikki ovat oikeutettuja palkkaan ja hauskaan elämään, vaikkapa ilmaisten peliviihdykkeiden, tai nettiviihdykkeiden parissa, ilman että sen eteen tarvitsisi tehdä mitään yhteiskuntaa hyödyttävää.  Minun ymmärrykseni mukaan se olisi rappion alku ja tuhon tie.

Yhteiskunnassa pitäisi olla päinvastainen ajatus, sellainen jonka mukaan ihmisen pitää tehdä jotain, vaikka miten vähän, jos ei parempaan pysty, yhteiskunnan kokonaisuuden hyväksi, sen yhteisen kakun kasvattamiseksi mistä heidänkin elantonsa on riippuvainen.

Käsittääkseni pitäisi siis pyrkiä systeemiin jossa kaikki pyrkivät työllistymään omia edellytyksiään vastaavalle tasolle  ja tekemään töitä sillä tasolla mihin pystyvät ja työnantajien olisi kannattavaa kehitellä yrityksiään sillä tavalla että työtehtäviä löytyisi kaikenlaisille ja kaiken tasoisille työntekijöille ja heitä olisi mahdollista myös palkata.

Yhteiskunta tukisi vähän ansaitsevia ihmisiä jotka eivät tule palkallaan toimeen, mutta eivät suinkaan sellaisia ihmisiä jotka kyllä pystyisivät työelämään jollakin tasolla, mutta eivät halua siihen osallistua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hyvä alustus, Arto!
Erityisesti kiittelen kun mainitset sanan "systeemi" niin monta kertaa.

Olen pohtinut yhteiskuntaa monipuolisemmin ja systeemilähtöisemmin kuin mikään yliopisto Suomessa. Yliopisto- ja tutkimussektorillehan tämän systeemin korjailun ideointi kuuluu, mutta ne ovat pahoin kietoutuneet tähän soppaan hyödyn saajiksi. Niistä ei ole mihinkään!

Suomalaisten yliopistojen saavutukset työttömyyden torjunnassa ovat maailman ohuin kirja: pelkät kannet jos niitäkään.

Haastankin tässä yliopistot kilpasille yhteiskunta-ajatteluun: http://metayliopisto.fi/blogi-blog-page/

Työllisyydestä olen kirjoittanut ja videoinut melko vähän, mutta nyt taitaa olla aika esittää siitäkin systeeminen ratkaisu. Ilmoitan siitä tänne kun video on valmis katsottavaksi.

Toivon todellakin, että keskustelu tästä aiheesta jatkuu monipuolisena, koska iahe on äärettömän tärkeä digitalisaation ja globalisaation puristuksessa, kun yhteiskunta ei itse aio vakavasti paneutua asiaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Toivon todellakin, että keskustelu tästä aiheesta jatkuu monipuolisena, koska iahe on äärettömän tärkeä digitalisaation ja globalisaation puristuksessa, kun yhteiskunta ei itse aio vakavasti paneutua asiaan."

Kiitos, niin toivon minäkin, mutta monet pitävät "viihdyttävämmistä" aiheista, enkä minä sitäkään asiaa moiti. Siksi en odota tällaiseen aihevalintaan montaakaan kommenttia.

Jos ottaa esiin vähänkin kinkkisemmän kysymyksen niin siihen valitettavan harva lähtee ottamaan mitään kantaa.

Kinkkiseen kysymukseen kantaa ottaminen tuntuu varmaan jotenkin vaaralliselta, varsinkin jos ajautuu omassakin ajattelussaan tielle jota yleinen mielipide jotenkin vieroksuu, vaikka eihän se oikeasti mitenkään vaarallista ole. :)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Jos systeemisesti miettii, kaikki joustavuus on hyväksi, koska kyllä työttömät itseorganisoituvat, jos valoa on näkyvissä.
Kaikenlaiset siilomaiset rakenteet ovat kankeita: AY-liike, kiristyvät kelpoisuusvaatimukset, mutta myös ikärasismi ja ihmisten lisääntyvä tarve saada viihtyä työssään. Ei työ ole elitistinen harrastus keimailla kollegoiden kanssa, vaan ihmisten auttamista tehtävissään ja yhteiskunnan ymmärrystä siitä, että palvelujen tarjoaminen tarpeisiin on tärkeintä, mikä on myös yksityisbisneksen tehtävä.

Periaatteelliselta tasolta pitää siis alkaa ajatella työllisyyttä ja työttömyyttä, eikä seota detaljeihin kuten perustulo, joka on vain hyttysen ininää koko systeemin näkökulmasta.

Olisi minulla ajatuksia paljonkin, mutta toisenlainen selvitys nyt menossa (aion haastaa yliopistoja miettimään koko systeemiä).

Jos tänne tulee hyviä ehdotuksia, mainitsen mielelläni nimeltä mainiten tulevissa presentaatioissani. Tehdäänpä siis yhteistyötä, ja jätetään kiisteleminen niille, joilla on liikaa testosteronia veressään...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Jos tänne tulee hyviä ehdotuksia, mainitsen mielelläni nimeltä mainiten tulevissa presentaatioissani. Tehdäänpä siis yhteistyötä, ja jätetään kiisteleminen niille, joilla on liikaa testosteronia veressään..."

Ongelma ei mielestäni ole siinä etteikö ongelmaa voitaisi hoitaa käytännöllisellä tavalla. Itsekin pystyn esittämään asioita joilla homma voidaan käytännössä hoitaa, mutta parhaiten asian tietenkin hallitsevat valtionhallinnon virkamiehet, joilla on varmasti paras käsitys siitä mitkä toimet olisivat parhaita ja vähiten ongelmia aiheuttavia.

Asia pitäisi siis antaa virkamiehille, mutta sitä ennen pitäisi yleinen mielipide saada muokattua sellaiseksi että sellaisia käytännön toimia voitaisiin tehdä jolla ongelma hoidetaan.

Siinä mielipiteiden muokkauksessa on siis se kaikkein suurin haaste mitä ongelman kokonaisratkaisuun tulee. Ihmiset ovat niin tasa-arvo-ajattelun kyllästämiä että heidän päähänsä ei sovi etteivät kaikki ole saman arvoisia suorittajina ja työntekijöinä, vaan jotkut ovat parempia ja jotkut toiset heikompia, eikä työnantaja voi katsoa asioita tasa-arvo-ajattelun kannalta, vaan työsuorituksen ja kannattavuuden kannalta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo-o, jotain tarttis tehdä eikä ihan pienet korjausliikkeet ratkaise Suomen ongelmia.

Suomesta on tullut monien mukaan kvartaalitalouden mallimaa, jossa viilataan kustannuksia, mutta ei uskalleta ottaa riskejä kasvaa ja investoida. Kesän alussa Talouselämä Suomen 500 suurinta yritystä -analyysissään kertoi hyvin, mikä on tilanne. Yritykset ovat verrattain hyvin kannattavia, mutta eivät kasva. Muistaakseni Supercellin joku johtaja totesi: yrityksen suurin riski toteutuu mikäli se ei uskalla ottaa riskejä. Suuri osa yrityksistä on näivettymisen tiellä. 2000-luvun puolivälin jälkeen ne ovat jatkuvasti vähentäneet panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja nyt tämän toteuttaneet saneeraajajohtajat sitten ihmettelevät, kun ei synny uutta myytävää. No shit Sherlock, mistähän johtuu? Valitettavasti tällaisten ratkaisujen vaikutukset ovat kauaskantoiset ja eivät korjaannu hetkessä. Lisäksi hallituksen toimenpiteet ovat vielä pahentaneet tilannetta - käsittämätön virhe, kun ennen vaaleja VATTin tekemä tutkimus juuri kertoi kuinka Tekes-tuet ja vastaavat ovat juuri niitä, jotk avaikuttavat positiivisesti sekä kasvuun että työllisyyteen.

Liian suuri osa valtion yritystuista yms ylläpitää olemassaolevia kannattamattomia rakenteita estäen uudistumisen ja kasvun. Mielestäni suomeen on tullut suuri joukko omistajia, yrityksiä ja heidän etujaan vaalivia polittikkoja, jotka ovat tyytyväisiä kohtuulliseen vuosituottoon eivätkä uskalla ottaa kasvun vaatimia riskejä. Fyrkkaa tulee tasaisesti ja sitä on kertynyt taaten mukavan elintason.

Ko TE-lehden analyysissä kerrottiin myös mitkä ovat neljä vahvmmin kasvavaa toimialaa: rakennusteollisuus, hoiva- ja terveyspalvelut, pelit ja ohjelmistot sekä kuluttajapalvelut. Mitä tämä tarkoittaa kansantalouden ja kasvun kannalta. Rakennusteollisuus kohdistuu kotimarkkinoille. Hoiva- ja terveyspalvelut samoin, lisäksi kasvu perustuu ikääntymiseen sekä sitten sote-odotuksiin - tällöin voitot kerätään suurelta osin valtiolta kotimarkkinoilla. Peliala tuo vientiä, mutta työllistää vähän ja useimmiten nämä päätyvät ostetuiksi ulkomaille. Kuluttajapalveluiden kasvajista löytyy mm verkkokauppa.com ja XXL urheiluvälineet - elektroniikan ja urheiluvälineiden tuontia ja kauppaa lähinnä kotimarkkinoille. Joten viennin kasvun moottoreiksi näistä ei ole.

Viimeisessä kategoriassa oleva Musti ja Mirri on hieno ja samalla surullinen esimerkki. Se on suomesta lähtöisin ja kasvanut voimakkaasti luoden brändin sekä menossa ulkomaille. Kuitenkin sen ostivat jälleen kerran ruotsalaiset, jolla on kyky ja halu panostuksilla kasvattaa lupaavaa yritystä ilman nopeita voitto-odotuksia uskoen yrityksen arvonnousuun. Suomesta on tullut tyäryhtiötalous, josta ostetaan yrityksiä, mutta vastaav ei toteudu toisinpäin.

Arton kirjoituksen kokonaisuus on sen verran laaja, että täytynee palata joskus lisää. Paikallisen sopimisen olisi toteuduttava ja pian, jotta asiat edistyisivät. AY-liikkeellä on tässä asennoitumisvammoja, mutta vielä suuremmin EK:lla. Ellei hyväksytä henkilöstön edustusta yrityksien hallituksissa asia ei etene. Miksi Suomessa teollisuuden työnantajat ovat sitten niin nihkeitä tälle mm Ruotsissa ja Saksassa toimivalle ratkaisulle+ En tiedä - tuntuu että edelleen Suomen johtamiskulttuurissa ja avoimuudessa ollaan takamatkalla moneen muuhun maahan verrattuna.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"kuhan vain työn teettäminen on kannattavaa"

Tuohon kiteytyy koko ongelman ydin, kun Kiina avasi ovet niin maailmaan tupsahti melkein miljardi työikäistä lisää kansainvälisten yritysten käyttöön, henkilöitä joille 50-60$/kk palkka on niin hyvä että siitä riittää koko suvulle. Joten lähes kaikki työ jota voit teettää kouluttamattomilla ja isoissa tehtaissa lähti Kiinaan.

Ei Suomessa voida tuon kanssa kilpailla koskaan ja seurauksena täällä on se 500 tuhatta työtöntä joista iso osa tempulla tai toisella on määritetty muuksi kuin työttömäksi tilastojen kaunistamiseski.

Kaikki muu työ jota voi tehdä paikallisesti täällä Suomessa tai erikoisosaaminen jota täällä vielä on hyvinkin rajallinen määrä, elektroniikan innovaatiot voi työllistää muutamia kymmeniä ja valmistus teetetään Kiinassa, ohjelmisto ja pelialan yritykset jotka menestyvät voivat parhaimmillaan työllistää Suomessa muutamia satoja per yritys ja globaali kilpailu on kovaa.

Joten se kannattava työ joka työllistäisi tuhansia joiden palkka kun virtaa systeemiin työlistää lisää tuhansia, positiivisen kierteen luoja, pitäisi olla tuote jonka valmistamiseen tarvitaan käsipareja ja tarve sille on globaali jopa joka kotitalouteen sopiva. Tämä tosin ei ole ainoa ongelma, yleensä kun innovaattori haluaa tehdä sitä kuuluisaa rahaa tuotteellaan nopeasti, miksi jäädä kalliiseen Suomeen, palkat, hinnat ja verot hidastaa sitä rikastumista.

Suomi elää Nokian jälkeisessä krapulassa ja ei halua uskoa siihen ettei sitä rahaa nyt tulekkaan enään ovista ja ikkunoista ja ollaan kiinni eurossa joka ei salli tehdä talouteen korjausliikettä muutoin kuin polkemalla palkat alas, jolloin hintojen pitää tippua jos meinaa saada jotain kaupaksi, joka tietää miinusmerkkisiä vuosia yrityksille. Kunhan krapulasta selvittyä tilanne valkenee päättäjille, tätä ei ole vielä tapahtunut.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Luuletko että tilanteesta selvittäisiin omalla valuutalla ja sen valuutan arvoa heikentämällä, niin että työn hinta halpenisi niin paljon että sitä kiinalaisten nyt tekemää työtä voitaisiin teettää myös Suomessa.

Ajatuksesi on yksinkertainen, mutta se ei toimi.

Suomessa on miljoonia ihmisiä jotka ovat töissä ja joiden työnteko on kannattavaa, huolimatta kiinalaisesta kilpailevasta työvoimasta. Nämä miljoonat ihmiset jotka telkevät Suomessa työtä kannattavasti eivät hyväksy sitä että heidän ansioitaan leikataan alentamalla sen valuutan arvoa jolla heidän palkkansa maksetaan. He vaativat kompensaatiota sillä tavalla että heidän palkkaansa on nostettava samassa tahdissa kuin valuutan arvoa alennetaan.

Valuutan arvon heikentäminen ei siis ole mikään ongelman ratkaisu, vaan se tuo lisää ongelmia, devalvaation, inflaation, korkotason nousun, piensäästäjien säästöjen katoamisen ..... paljon paljon muuta.

Ongelma ei ole kiinalaisissa halvalla töitä tekevissä, hehän vain ansaitsevat omaa elantoaan.

Ongelma ei ole myöskään siinä että töissä olevat suomalaiset työntekijät saavat liikaa palkkaa, he ovat palkkansa ansainneet.

Ongelma on siinä että ne jotka eivät ole töissä, eivätkä töihin pääse ja joiden ei kannata töihin mennä, ovat taakka yhteiskunnalle ja töissä oleville. Systeemi pitäisi muuttaa niin että heidän olisi mahdollista ja kannattavaa tehdä työtä.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Toisin olivat asiat kolmekymmentä vuotta sitten. Ainakin ammattikoulun käyneet pääsivät heti töihin, ja töissä oppi sen mitä koulussa ei voinutkaan oppia.

Hiljattain tuli uutisissa pätkö jossa kerrottiin, että Uudenkaupungin autotehdas palkkaa jälleen paljon työntekijöitä. Alan koulutusta ei hakijoilla tarvitse olla koska tehdas itse kouluttaa tekijät tehtäviin.

Edellisenä päivänä taisi uutisissa olla juttu eräästä matallialan firmasta. Heti olisi kuulemmä töitä kymmenelle pätevälle alumiinihitsaajalla.

Tuo "töitä päteville" on tämän päivän mantra. Työnantajat ovat halukkaita ottamaan toihin vain niitä joilla on täysin valmis ammattitaito hommaan johon tulevat. Joku saattaa vielä ottaa vaikka oppisopimuksella ammattikoulun käyneen.

Tyäntekijöiltä vaaditaan nykyisin liikaa. Liki millään alalla koulutus ei riitä paikan saamiseen. Pitää olla työkokemusta. Harvassa ovat ne työnantajat jotka toimivat kuten Uudenkaupungin autotehdas.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tyäntekijöiltä vaaditaan nykyisin liikaa. Liki millään alalla koulutus ei riitä paikan saamiseen. Pitää olla työkokemusta. Harvassa ovat ne työnantajat jotka toimivat kuten Uudenkaupungin autotehdas."

Työntekijöiltä vaaditaan liikaa siihen nähden mihin ne pystyy ja työntekijät vaatii liikaa palkkaa siihen nähden mitä työnantaja pystyy maksamaan.

Siinä koko pulma.

Työnantajaa syytetään siitä ettei se halua maksaa sellaista palkkaa millä voi tulla toimeen.

Työnantaja nyt vain ei ajattele sitä mitä se joutuu tai pystyy maksamaan työntekijälle. Työnantajaa kiinnostaa vain se onko työntekijästä hyötyä. Tönantaja maksaa palkkaa sen mukaan mitä se katsoo työntekijästä hyötyvänsä.

Työnantaja maksaa vaikka sata tuhatta kuussa, jos se katsoo että työntekijä tuo vielä senkin jälkeen hyötyä yrittäjälle. Tällaisia "huippupelaajia" tai "huippufosmulakuskeja" ovat ainakin toimitusjohtajat, ihmiset jotka johtavat ammatikseen yrityksiä joita eivät omista, kun omistajat eivät ole siihen tarpeeksi päteviä.

Toisaalta työnantaja ei maksa edes minimipalkkaa henkilölle josta se ei kuvittele olevan yritykselle minimipalkan edestä hyötyä. Tästäkin henkilöstä voisi kuitenkin olla hyötyä, ei minimipalkan edestä, mutta sitä pienemmän palkan edestä. Yhteiskunta pitää kuitenkin parempana että tällaiset henkilöt joista ei ole minimipalkan edestä hyötyä työnantajalle lepuuttavat itseään työn tekemisen sijasta.

Käyttäjän mikasatta kuva
Mika Sarivaara-Satta

Bell-curve, mutta minkäs teet. Ehkäpä paluu tuettuun tehottomuuteen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ehkäpä paluu tuettuun tehottomuuteen."

Vastustan ehdottomasti tehottomuuden tukemista, mutta kannatan tehottomienkin työläisten työtä, enkä vastusta heidän toimeentulonsa tukemista.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Olet oikeassa sikäli että työttömyysongelma on systemaattinen ongelma ja systeemiä ei haluta vaihtaa.

Mutta miksi sitä ei haluta vaihtaa?

Systeemistä hyötyvät tahot hallitsevat tiedotusvälineitä(kin) ja pystyvät sen takia aivopesemään kansan vastustamaan systeemin vaihtoa. Katsopa vain, miten kansa ja tiedotusvälineet ajattelevat esimerkiksi Pohjois-Koreasta, jossa on käytössä järjestelmä, jossa työttömyyttä ei ole.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Hyvin kryptinen on tuo sinun kommenttisi näin myöhäiseen ajankohtaan tulkittavaksi ja jätän Pohjois-Korean kommentoimisen tässä vaiheessa väliin. Se lienee muutenkin tässä kohtaa vain täytettä tai harhautusta. :)

Totean tähän vain että työttömien työllistäminen ei hirveän paljon lisäarvoa kansantalouteemme toisi. Kyllä sen kakun leipovat pääasiassa ne jotka nyt jo ovat työllistyneitä, eikä se kakku siitä merkittävästi kasva vaikka kaikki työttömät työllistyisivät. Valtio toki säästäisi menoissaan ja verotuloja valtio saisi lisää.

Ihmettelet miksi systeemiä ei muuteta. Voisiko se olla siksi että ihminen on tällainen laumaeläin ja laumassa on aina arvojärjestys, eikä kukaan oikein halua olla siellä kaikkein vähiten arvostettujen sakissa. Jos työttömiä ei olisi, silloin poistuisi se nykyinen kaikkein vähiten arvostettujen ryhmä ja jostain työllisten ryhmästä tulisi sitten se pohjanoteeraus, johon kaikki voisivat katsoa vähän alaspäin.

Ilmeisesti se vain on niin että kastijako on tärkeä asia ihmisyhteisössä ja siksi työttömien kasti on hyvin tärkeä niiden kannalta jotka eivät ole työttömiä.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Otsikko on hyvä ja relevantti.
Olen itsekin työnhakija tällä hetkellä ja voin sanoa että työn tarjonnassa ja työnhakijoissa on kohtaanto-ongelma. On aloja joihin on krooninen työvoimapula ja aloja joihin on tuskin ainuttakaan työpaikkaa tarjolla koulutetusta tarjonnasta huolimatta.
Työmarkkinoilla on lähtökohtaisesti iso ongelma. Liikaa hakijoita yhtä työpaikkaa kohden. Ilman minkäänlaisia sanktioituja hakuvelvoitteita yhtä vaikkapa sairaalan osastonsihteerin paikkaa voi hakea 150 työtöntä henkilöä. Osaston rekrytoinnista vastaava henkilö voi vain tehdä nopean johtopäätöksen karsinnasta. Kuinka monta tuntia hänen reaalisesta työajastaan menisi avata 150 sähköistä hakemusta? Avaisikohan hän 20-30 joista valinta tapahtuisi? Samassa isossa sairaalapiirissä voi olla yli kymmenenkin vastaavaa paikkaa auki samanaikaisesti.
Pääasiallisesti työllistyminen tapahtuu, mm. edellämainituista seikoista johtuen sisäisinä siirtona, suosituksina ja headhuntauksina. Työttömänä olevat henkilöt ovat vikana jonossa, mitä kauemmin, sitä varmemmin. Uusia työpaikkoja ei kuitenkaan aukea samassa suhteessa. Aina kun yhdestä työntekijästä päästään, mietitään tarkkaan korvaamisen tarve. Sote vimmassa itseään kasvattaneessa Terveystalossa on nyt YT neuvottelut, koska kukaan ei vielä tiedä lopullista henkilöstötarvetta.
Jotkut yritykset ovat päässeet työvoimakoulutuksen erityissuojelukohteiksi. Näihin firmoihin lähtee säännöllisesti "työharjoitteluun", kokeiluun tai miksi se nimetäänkään, koulutettuja tai kouluttamattomia henkilöitä määräaikaisiin työllistymistoimenpiteisiin. Tyypillistä on että työn tarve on n. 40 tuntia viikossa, mutta JOS työsopimus rekrytoivassa yrityksessä syntyy, niin se on korkeintaan 20 tuntia viikossa. Mihin työn tarve häviää? Useimmiten työsuhdetta ei solmita. "Harjoittelu" päättyy ja uudet kokelaat astuvat tilalle. Tällainen paikka on esim. Kierrätyskeskus Helsingissä.
Joka siis ei ole alunperin työvoiman kierrätyskeskus. Meinasi naurattaa, mutta ei aivan.

Joku mittava ongelma on kehittymässä siinä, että työvoimalle on tarvetta, mutta ei palkallisena. Minkälainen yhteiskuntamalli pyörii yhteiskunnan maksamalla korvauksella mitättömin verokertymin?
Samanaikaisesti kvartaalitaloudessa jopa huonosti hoidettujen pörssiyritysten eurot imuroidaan kauas pois Suomen taloutta elvyttämästä. Tai palkitaan kädenpuristuksella vanha kamu vanhoin sitoumuksin.
Kyllä tekemätöntä työtä riittää mutta ei talous hyväntekeväisyydellä ala itseään pyörittämään.
Itselleni kyllä väkisinkin tulee ajatus siitä että useimmat kommentoijat ovat jo siirtyneet ohituskaistalta ihan vapaaehtoisesti köröttelyvaihteelle.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Asia on juurikin noin miten kerrot.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Minkälainen yhteiskuntamalli pyörii yhteiskunnan maksamalla korvauksella mitättömin verokertymin?"

Tämä on hyvä kysymys jota moni ei näytä tajuavan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

""Minkälainen yhteiskuntamalli pyörii yhteiskunnan maksamalla korvauksella mitättömin verokertymin?"

Tämä on hyvä kysymys jota moni ei näytä tajuavan."

En tiedä tajuanko, mutta minun mielestäni ainakaan suomalainen yhteiskunta ei pyöri tällä periaatteella, se pyörii niiden ikuisesti marisevien ja aina lisää palkkaa ja parempia työloja ja työsuhde-etuja vaativien työtä tekevien varassa. Heitä aina moititaan ja syytä toki on siihenkin, mutta välillä unohdetaan kokonaan että se väki juuri on se meidän yhteiskuntamme tärkein ja ratkaiseva käyttövoima.

Työttömät on joukko joka elää sekin työllisten työn varassa, mutta toisaalta juuri työllisten ahneus vaatia yhä parempaa palkkaa ja parempia työoloja estää heidän työllistymisensä, koska se pienentää yritysten kannattavuutta ja hidastaa niiden laajentumista, mikä olisi työttömien työllistymisen edellytys.

Toisaalta sitäkään systeemiä ei saada muutettua että työttömät saataisiin työllistettyä tavalla joka olisi työnantajalle kannattavaa, eli helppoihin töihin pienemmällä palkalla, jolloin yhteiskunnan ei tarvitsisi maksaa työttömän koko elantoa, vaan pelkästään sen osan elannosta mitä työntekijä ei pysty omalla työllään rahoittamaan.

Tämä viimeksi mainittu järjestely ei käy AY- väelle ilmeisesti siksi, koska työttömät tekisivät sellaisia töitä mitä muuten jouduttaisiin teettämään jollakin täydellä palkalla töitä tekevällä. Asioista ei vain jostain syystä päästä yksimielisyyteen, eikä niistä saada yhteisymmärrystä aikaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vihavaisen tajunnantasosta en halua sanoa mitään. Todellisesta elämästä voi katsoa esimerkkiä millä mailla menee hyvin, halpamaillako vai näillä jossa ammattilaiselle maksetaan ammattilaisen palkka.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Todellisesta elämästä voi katsoa esimerkkiä millä mailla menee hyvin, halpamaillako vai näillä jossa ammattilaiselle maksetaan ammattilaisen palkka."

Maat eivät maksa huippuammattilaisille palkkaa, vaan yritykset.

Edellytyksenä hyvän palkan maksulle on se että myös yritykselle jää siitä ammattilaisen työsuorituksesta jotain käteen.

Sillä maalla minne yritys palkkaa huippuammattilaisen töihin, ei ole yritykselle mitään merkitystä, ei myöskään sillä minkä verran palkkaa yritys huippuammattilaiselle maksaa.

Yritykselle merkitsee kaikkea se miten yritys hyötyy huippuammattilaisesta, jääkö yritykselle huippuammattilaisen työstä hyötyä, eli voittoa, eli rahaa, sen jälkeen kun se on maksanut huippuammattilaselle hänen pakkkansa.

Yritys ottaa palvelukseensa mieluimmin huippuammattilaisen, jolle pitää maksaa kuusi tonnia kuussa, kuin ammattitaidottoman tonnilla kuussa jos yritys tienaa tällä huippuammattilaisella enemmän kuin sillä ammattitaidottomalla.

-----------------
Maalla ei ole tässä yritysten kannattavuuspelissä muuta merkitystä kuin se miten paljon valtio verottaa yrityksen toimintaa, eli verot ja yhteiskunnalle suoritettavat muut velvoitteet. Toki myös työlainsäädäntö vaikuttaa.

Toki myös valuutta vaikuttaa varmasti siihen mihin maahan yritys haluaa huippuammattilaisia palkata. Valuutan on syytä olla vakaa, jolloin yritys voi tehdä laskelmia kannattavuudestaan suhteellisen varmalla pohjalla pitkällä tähtäinellä. Valuutta ei saa olla arvoaan muuttava, heiluva ja keikkuva, eli kelluva, eikä arvoaan menettävä, eli uppoava.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Keskustelusta syntyy kummallinen kuva siitä, että yrityksillä sekä niiden omistajilla ja johdolla ei olisi vastuuta yrityksen menestymisestä. kysymys olisi vain kalliista palkoista.

Yrityksen johdon valinnat ja riskinottokyky oikeisa paikoissa ovat suurin merkittävä tekijä menestyksen kannalta. Siinä ei asiaintuntija palkka paljon paina mikäli he eivät onnistu. Uusien henkilöidne ja varsinkin asianstuntijoiden palkkaius on aina investointi tulevaisuuteen ja mikäli sitä investointia ei uskalleta tehdä junnataan paikallaan. Liian moni suomalaisyritys on tällä hetkellä vain tyytyväineen verrattain hyvään kannattavuuteen pyrkimättä kasvuun.

Jos vaikkapa nokian notkahdusta katsoo, niin suuren määrän asiantuntijoista rooliksi jäi ottaa potku perseelleen, kun johto teki huonoja valintoja kooten itse palkkionsa silti.

Lukemattomat yritykset Suomessa ovat myös ryssineet isoissa tietojärjestemähankkeissaan ja niidenkin tappiot loppukädessä kärsivät työntekijät. Suomi on nimittäin massairtisanomisten osalta yt:n kautta euroopan helpoimpia maita irtisanoa tai vaikkapa lopettaa tehdas. Paljon parjattu ay-liike ei ole onnistunut tekemän sille mitään. Tällä on myö ssuuri vaikutus ikääntyviin työntekijöihin, sille esim Ruotsissa heidän asemansa on suojattu. Viimeksi tullut lähtee ensin. Suomess apäin vastoin on lainsäädäntö ja ylimääräisia maksuja isoilley rityksille mikäli he palkkaavat yli 57-vuotiaan työhön. YT-menettely tuotannollis-taloudelisin syin on ollut todella helppo tapa heittää väkeä pellolle ja tehnyt työvoimasta joustavimman tuotantotekijän. Samalla kerrotaan usien tarvittavan uutta osaamista - yritykset tuntuvat olettavan, että valtion tehtävä on sitä tuottaa heille eikä itse tarvitse kouluttaa mitään. Tämä näkyy selvästi yritysten koulutuksen vähyydessä, edes valtion tuki yrityksen koulutukselle lain muodossa ei ole parantanut tilannetta. Jos asiantuntijat eivät säästöjen vuoksi pääs kouluttautumaan tulee heidän osaamisestaan epäkuranttia. Sitten heidät laitetaan kortistoon epäkurantilla osaamisella ja kitistään kohtaanto-ongelmasta.

Kuten kommentissani 15 kuvasin, niin suuri määrä suomalaisia yrityksiä on osinko- ja kättökatekiihkossaan potkinut pois tutkimuksen ja tuotekehityksen. Nyt sitten ihmettelevät, kun ei synny uusia menestyviä tuotteita markkinoille vaan joudutaan kilpailemaan samalla vanhalla kilpaillen hinnalla.

Jos muuten puhutaan akateemisesti koulutetuista asiantuntijoista, niin Suomen palkkataso on merkittävästi alempi kuin esim Ruotsissa ja Saksassa. Tuosta ei löydy selittävää tekijää teknologiateollisuuden ongelmille.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #20

Nikolle:

En osaa poimia mitään kohtaa blogistasi, johon vastaisin, joten yritän vastata siihen kokonaisnäkemykseen jonka siitä sain.

Asetat yrityksille kovia vaatimuksia, mutta et ota huomioon että yrityksiä ja yrittäjiä on monen tasoisia, kuten työntekijöitäkin.

Kaikki yritykset tekevät virheitä ja huonoja päätöksiä, mutta ne yritykset jotka tekevät vähiten virheitä ja eniten oikeita päätöksiä menestyvät parhaiten. Päätösten virheellisyys tai oikeellisuus mitataan tietenkin menestyksellä.

Kilpailussa heikoimmat yritykset karsiutuvat, kuten heikoimmat työntekijät, kortistoon, mutta parhaat jatkaa pakertamista.

------------------

Suomalaisten yritysten taso on mitä on, se on joko heikko tai hyvä. Työvoima ei voi valitettavasti vaikuttaa yritysten tasoon. Hyvät yritykset voivat maksaa parempaa palkkaa kuin huonot, huonokin työnantaja on kuitenkin työntekijälle parempi vaihtoehto kuin ei työnantajaa ollenkaan. Työntekijän pitää vain sopeutua ja sopeuttaa palkkatasonsa yritysten tuottavuustasoon, muuten yritykset ei pärjää.

Valtakunnan tasolla on politiikalla merkitystä, sillä miten täällä yrittäjiä kohdellaan. Jos kohdellaan hyvin, se houkuttaa sijoituksia ja sekä hyviä että myös huonompiä yrittäjiä työllistämään Suomessa. Jos kohdellaan huonosti, se ajaa maasta pois sekä huonommat että paremmat yrittäjät, sekä hyvän että huonon palkan maksajat.
--------------------------

AY- politiikalla on kuitenkin ratkaiseva merkitys. Jos AY- politiikka, palkkapolitiikka siis, olisi viisaampaa, työntekijät loppuisivat Suomesta pian kesken ja kaikki kasvu olisi ulkomaalaisen vierastyövoiman varassa. Tasapaino siis kannattaisi hankkia, mutta myös säilyttää.

Tällä hekellä tasapainoa ei ole ja sen saavuttaminen näyttää hyvin vaikealta, siksi että AY- väkeä eivät kiinnosta työttömyys eikä kansantalous, oma palkka on tärkeintä, eikä kukaan voi kieltää etteivätkö työssä olevat olisi palkkaansa ansainneet.

Työttömät ja hallitus ovat vaikeuksissa, mutta se ei työssä olevia työntekijöitä kiinnosta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Tottakai yrityksiä on olemassa hyviä ja huonoja, mutta Talouselämän analyysi suuresta määrästä yrityksiä kertoo trendistä ja nykytilasta laajemmin.

Aidossa ja avoimessa kilpailussa heiköt karsiutuvat, mutta Suomen markkinataloudessa on paljon pysähtyyttä ja kannattamatonta liikeotimintaa ylläpitäviä rakenteita kuten yritystuet. Puoliväliriiheen tehty suorien yritystukien selvitys päätyi siihen, että nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain noin 10 prosenttia tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista raportissa todetaan.

Suomen pitäisi uudistua ja tukea kasvua sekä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Saadaan tulos, jonka mukaan 10% edistää tavoitetta, mutta ei tehdä asialle mitään? Huhhuh.

Mitä tulee yrittäjien kohteluun sekä päomaverotukseen, niin useat tutkimukset osoittavat niiden olevan Suomessa hyvällä tolalla. Investointienkin osalta suomeen on tullut ulkomaista pääomaa eniten Pohjoismaista viimeisen viiden vuoden ajan.

Minua hämmentää näkemys, että palkansaajan tulisi olla jotenkin solidaarisempi ja parempi kuin yrityksien takan olevien omistajien. selliaset sieltä takaa kuitenkin löytyvät. Usein todetaaan kuinka yrityksen tehtävä on tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa. Tämä ei yksinään eikä varsinkaan kapeasti katsottuna vain osinkojen muodossa aivan pidä paikkaansa. Mikä työntekijän tavoite on? eikö se ole osaltaan myös saada itselleen mahdollisimman paljon tuloa korvauksena tekemästään työstä? Miksi toisen tulisi toimia eettisemmin tai solidaarisemmin kuin toisen? Se että sulla on fyrkkaa omistaa poistaa samalla moraaliset velvoitteet?

AY-liike on toki merkittävässä roolissa, mutta niin on vaikkapa EK, joka tuntuu olevan hallituksen kuiskaaja. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien liitto on ollut huomattavasti positiivisemmin suhtautuva henkilöstön edustukseen yrityksen hallituksessa kuin EK. En tiedä mikä EK:ta tässä hiertää - kenties menee hyvä konjakki hukkaan kabineteissa duunarin suuhun vai mikä? ;-9

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

En kiellä sitä etteikö myös EK olisi tärkeässä roolissa. Siellä ollaan ihan samalla tavalla asemissa kuin AY- puolellakin.

Ilmeisesti se ei edes auta vaikka AY- liike tulisi vastaan, EK:ta ei saa sillä tavalla liikkeelle omista asemistaan.

Tässä on siis pullonkaula joka odottaa ratkaisuaan, on odottanut jo sata vuotta, sisällissodasta lähtien,

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Nikolle kiitos kommentista. Organisaatiokultturien tasolla on herätty keskustelemaan yritysten yhteiskuntavastuusta ja kestävän kehityksen talouspolitiikasta, joka ei lepäisi kvartaalitulosten varassa. Ongelmana ovat tietenkin omistajat jotka haluavat kaikki tänne mulle heti nyt. Tästä ei liene paluuta yhteiskunnallisen kehittämisen eetokseen.
Yhtään yritystä ei olisi ilman sen tuottamaa tuotetta, jonka työntekijät mahdollistavat. Yritystä ei myöskään olisi olemassa irrallaan yhteiskunnan muista rakenteista.
Itse näkisin että yrityksiä voisi olla myös ilman jatkuvan kasvun painetta ja kehitystä. Suomessa suuri työllistävä vaikutus on kuitenkin edelleen pk-yrityksillä. Rakennusala varmaankin suurimpana. Jos yritystä alkaa kasvattaa, vaikkapa 10 henkeä työllistävästä isommaksi, sivukuluilla alkaa olla yhä suurempi merkitys. Ja tällä en tarkoita pelkästään työntekijöiden vakuutusmaksuja ym. kuluja, vaan kustannuksia ns. tukityötä tekevien henkilöiden aiheuttamista uusista kustannuksista. Yrityksen kasvaessa myös organisaatio paisuu. Monella yrittäjällä, olettaisin, kipukynnys on juuri tällaisissa käytännön asioissa.
Missään yrityksessä, myöskään nopeasti kasvavassa yhden substanssin yrityksessä ei lopulta ole enää pelkkiä tekijöitä. Kulurakenne kasvaa sitä mukaa kun erityisasiantuntemusta tarvitaan. Tässä ovatkin kasvun haasteet suhteessa tuotto-odotukseen.
Tällaisia olen pohdiskellut. Ja pahoittelut aloituksen alkuperäisestä aiheesta poikkeamiseen sivuraiteille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset