*

Arton Puheenvuoro- Blogi Parantamisen varaa on

EU, globalisaatio ja Kiina-ilmiö ovat pudottaneet kuluttajahintoja Suomessa

 

Tilastokeskuksen laskelmien mukaan kulutustuotteiden hinnat ovat komessakymmenessä vuodessa,  vuodesta 1986  laskeneet palkkoihin verrattuna  39%,  vuodesta 1996 hinnat ovat   pudonneet 25 prosenttia ja vuodesta 2005 pudotusta on ollut hiukan yli kymmenen prosenttia.

Samoin kriteerein kuin edellä maksaa uusi auto vuoteen 1986 verrattuna nyt 57 prosenttia vähemmän. Vuoteen 1996 verrattuna uusi auto on nyt 48 prosenttia halvempi ja vuoteen 2005 verrattuna 28 prosenttia halvempi.

Tämä ja paljon muuta selviää tästä "valemedia"  YLE:n artikkelista.

https://yle.fi/uutiset/3-9951476

Kiitos EU,

kiitos €uro,

kiitos globalisaatio.

Ennen niitä kaikki aina kallistui.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Entä niissä maissa, joissa on oma valuutta? Onko heillä ostovoima kasvanut meitä enemmän?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Entä niissä maissa, joissa on oma valuutta? Onko heillä ostovoima kasvanut meitä enemmän?"

Se riippuu tietenkin valuutasta .... tai ..... ei siis tietenkään valuutasta ..... vaan siitä miten kyseisellä valuutta-alueella on hoidettu taloutta ja rahapolitiikkaa.

Rupla-alueellakin on tapahtunut varmasti jotain edistystä, vaikka venäkäisille talous ei ole prioriteetti, vaan lähinnä kai se on isänmaallisuus, oman maan sotilaallinen pelotevoima ja sen mukanaan tuoma vaikutusvalta maailmalla. Se siis merkitsee Putinille ja tavalliselle venäläiselle russofiilille enemmän kuin oma henkilökohtainen talous ja se miten paljon hyödykkeitä saa omalla palkalla.

Venäläinen voi ajatella että on hyvä että rahaa laitetaan pelottaviin gyökkäys- ja puolustusaseisiin.

Toki hyvin hoidetut taloudet menestyvät yhtä hyvin kuin muutkin hyvin hoidetut taloudet. Suomalaiset eivät ole oikein menestyneet omassa taloudenpidossaan, vaan Suomessa omalla valuutalla rahan arvo on tupannut laskemaan, mikä tietenkin johtaa tavaroiden kallistumiseen.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Suomalaiset eivät ole oikein menestyneet omassa taloudenpidossaan, vaan Suomessa omalla valuutalla rahan arvo on tupannut laskemaan, mikä tietenkin johtaa tavaroiden kallistumiseen."

Tämähän ei ole totta. Jos ottaa 20 vuoden jakson, kuten blogin kirjoittaja, niin markalla toki sai 90-luvulla paljon enemmän kuin 70-luvulla.
Euron myötä kaikki kallistui. Etenkin terveydenhoitomksut.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #32

"Euron myötä kaikki kallistui."

Huvittavaa, kun ensin esitetään luotettavat tilastot hintakehitystä koskien ja ne tilastot osoittavat, että liki kaikki on halventunut (ehkäpä juurikin terveyspalveluja lukuunottamatta), niin sitten tovin keskustelun jälkeen tilanteen syy- ja seuraussuhteita analysoituaan joku palaa "back to square one" todeten lakonisesti: "Euron myötä kaikki kallistui".

Tämä jos mikä on jankkaamista.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #34

"Tämä jos mikä on jankkaamista."

Ei, vaan yleisesti on fakta, että kaikki kallistui euroon siirtyessä. Meni joitakin vuosia, että ostovoima oli taas markka-aikaa parempi. Tuo 20 vuoden jakso on jo niin pitkä, että ostovoima on kerennyt kasvamaan paremmaksi kuin markka-aikana. Kasvoihan se ostovoima markan aikanakin (lähes) joka vuosi. Ja 20 vuoden aikana valtavasti.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #32

"Euron myötä kaikki kallistui. Etenkin terveydenhoitomksut."

Vain terveydenhoitomaksut kallistuivat, mutta se ei ollut €uron vika.
Se voi johtua uusista lääkkeistä, hoidoista ja laitteista, joiden avulla saadaan parannettua sellaisia tauteja ja vaivoja jotka ennen johtivat kuolemaan, sekä niiden laitteiden ja lääkkeiden kehittelykustannuksista

€uron ansiosta kaikki muu on nyt paitsi puolta halvempaa, myös noin kymmenen kertaa parempaa. Kenellekään ei kelpaisi, kukaan ei huolisi ilmaiseksikaan, niitä vanhoja markka-ajan kulutustuotteita.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #35

Polttoaine kallistui myös. Euroon hyppäämisen jälkeen polttoaine kallistui 40% muutamassa vuodessa ja 10 vuodessa 58,3%.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001745560....

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #38

Bensan hintaa on turha ottaa mukaan sen kummemmin kallistuneena kuin halventuneenakaan esimerkkinä, koska se ei riipu taloudenpidosta tai valuutasta, vaan raakaöljyn kulloisestakin maailmanmarkkinahinnasta.

Bensan hinta on reaalisesti nyt hyvinkin samalla tasolla kuin se oli 70-80 -luvuilla. Viime vuoden alkupuolella keskimäärin paljon alempikin joinain kuukausina.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #43

"Bensan hintaa on turha ottaa mukaan sen kummemmin kallistuneena kuin halventuneenakaan esimerkkinä"

Tässä on kyllä totuuden siemen :)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hintoja on pudottanut lähinnä WTO ja globalisaatio. Toki EU:n positiivista vaikutusta suomalaiseen kuluttajahuntaindeksiin ei voi myöskään aliarvioida, mutta samaan aikaan hintatasoa alentaneiden kilpailun vapauttamisen hyötyjen ja verojen osuutta on siirretty muuhun verotukseen siten, että veroasteemme on noussut ko. aikana 20 %. Todellinen veroaste on todellisuudessa julkiset menot / BKT, vaikka joku voi jotakin muutakin höpsöttää.

Hintojen alenemisesta ei siten ole ollut juurikaan hyötyä Matti Meikäläisille ostovoiman kannalta. Suo siellä - vetelä täällä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Suomalaisten ostovoima on kyllä ollut heikkenemään päin viimeiset 5 vuotta, koska EU!

"Palkansaajan ostovoimanäkymä on tehtyjen ratkaisujen jälkeen
lievästi pakkasella vuosina 2014 ja 2015."
https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/meteorim...

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Ja vertailepa vastaavasti 20 vuoden aikajaksoa 1976-1996. Millainen ostovoiman kehitys havaitaankaan??? ;)
Siihen verrattuna EU ja euro on ollu meille katastrofi ;)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Terveydenhoitopalvelujen hinta on noussut 47%. Kiitämmekö EU:ta, €uroa vai globalisaatiota? Tai niitä kaikkia?

Käyttäjän mikasatta kuva
Mika Sarivaara-Satta

Ja omistusasuminenkin eritoten pk-seudulla on halpaa kuin saippua, kiitos euron, vai miten se nyt oli?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siinä mielessä asuntoon kiinni pääseminen on oleellisesti helpottunut, että lainoja on EU-aikana saanut helpommin kuin sitä ennen ja korot ovat oleellisesti matalammat.

Pääkaupunkiseudun hintakehitys johtuu pelkästään kysynnästä ja tarjonnasta. Monissa paikoin Suomen asuntojen hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Kuulin juuri tänään myös radiomainoksen SATO:n vuokra-asunnoista. Kun tilannetta vertaa 70-80 -lukuihin, jolloin vuokra-asuntoja ei saanut "kirveelläkään", niin kyllä on syytä todeta, että asuminen on paljon helpottunut niistä ajoista. Silloin eleli vielä perheitäkin alivuokralaisasunnoissa, sinkuista puhumattakaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Silloin eleli vielä perheitäkin alivuokralaisasunnoissa, sinkuista puhumattakaan."

Alivuokralaisena minäkin ensin aloitin, sitten vuokralle, ensin yksiöön, sitten kaksioon. Sen jälkeen on sitten ollutkin sarja omistusasuntoja, kerroistalokaksio, rivitalo kolmio ja omakotitalo. Pariin kertaan olen ollut kahden asunnon loukussa ja pitänyt vuoralaisia.

Näin siis markka-aikana.

Nykyisin €uroaikana ne menee pankkiin, ottaa velkaa tarpeeksi paljon ja menee ja ostaa suoraan omakotitalon parhaalta paikalta, järven rannalta, keskeltä kaupunkia. Nyt se onnistuu, ei se vaan ennen olisi onnistunut, velkaa ei saanut, tai se maksoi aivan liikaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ja omistusasuminenkin eritoten pk-seudulla on halpaa kuin saippua, kiitos euron, vai miten se nyt oli?"

Mikä on pk- seutu?

Onhan se omistusasuminen tosi halpaa verrattuna entiseen, ainakin asuntovelkaisille, kun korot on olemattomat. Ennen, silloin ennen, meikäläinenkin maksoi velalle korkoa noin 10%, ei se halpaa ollut.

Ja onhan nämä nykyasunnot, paitsi halpoja, niin aivan eri tasoa kuin ne entiset hometalot, jossa ikkunat falskas ja tasakatto vuoti.

Eikä siinä vielä kaikki.

Ajatelkaa millaisia ne autot oli joista silloin piti maksaa puolta enemmän kuin mitä nykyautoista pitää pulittaa. Silloiset Ladat ja Anglian räppänät oli sellaisia vehkeitä ettei kukaan niitä riesakseen ottaisi edes ilmaiseksi. Tämän päivän €uro- autot, kaikkein halvimmatkin, on laadultaan ja ominaisuuksiltaan parempia kuin markka- ajan luksusautot.

Niiden markka-aiutojen markkina-arvo ei tänä päivänä olisi uutenakaan enempää kuin romutusarvo. Ne olivat huonoja, kuluttivat ja saastuttivat ja ruostuivat muutamassa vuodessa.

Samaa voi sanoa sen markka- ajan huippu- kalliista elektroniikasta ja viide- elektroniikasta. Sen ajan mikro-mikot ja valco- kuvaputkella varustetut sonera- TV:t tuskin kelpaisivat tänä päivänä edes kierrätykseen. Ei ole olemassa laitteita joilla ne voitaisiin kierrättää.

Tällaisesta markka-romusta me silloin markka-aikana maksoimme enemmän kuin mitä nykypäivän kehittyneestä €uro- tekniikasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Elintarvikkeiden osalta myös suurin osa tuotteista on rahanarvokertoimenkin mukaan jonkin verran halvempia kuin markka-aikana, vaikka palkkakehitystä ei huomioitaisikaan. Joten se selittää miksi ruokaan kuluu nykyään noin viisi prosenttiyksikköä vähemmän kokonaistuloista kuin vielä kultaisella 80-luvulla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #11

"ruokaan kuluu nykyään noin viisi prosenttiyksikköä vähemmän kokonaistuloista kuin vielä kultaisella 80-luvulla."

Niin, ja paitsi halvempaa, se ruoka on parempaa ja terveellisempää, ei sellaista hirveää mössöä mitä markka- aikana, vaan tarjolla on makuja ympäri maailmaa. Suomalainenkin ruoka on kehittynyt pitkin harppauksin.

Markka-aikana yleinen baariruoka oli nakit ja muusi, tai lihapullat ja muusi, ketsupilla ja ruskealla kastikkeella. Lautasella oli toki yksi salaatinlehti ja viipale kurkkua tai tomaattia.

Risto Salonen Vastaus kommenttiin #12

Viinitkin halvempia, laadukkaampia ja ennenkaikkea valkoima kai parikymmenkertaistunut.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Valikoima ja hinta/laatusuhde olisi kehittynyt kyllä paljon suotuisammin ilman ALKO:a, mutta kyllä ALKO:n tuotteet ainakin palkkatasoon verrattuna halvempia ovat. Halvimmat viinit 70-luvulla olivat ehkä rahanarvokertoimen mukaan aika paljon samoissa hinnoissa kuin nykyään.

Portsarin narikka on kalliimpi nykyään, samoin savukkeen kertakäyttösytkäri sekä kahvilassa juotu kahvikupillinen, mutta kovin paljon muuta ei tule mieleen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU:n aikana Suomi on menettänyt lähes kaiken kansallisvarallisuutensa, lopettanut infran rakentamisen ja kunnossapidon, velkaantunut ja massatyöttömyys rasittaa raskaasti veroja maksavia työpaikkansa säilyttäneitä. EU:sta nyt ei löydy mitään positiivista puolta jos sellaiseksi ei lasketa sen todennäköisesti nopeaa loppua. Varsinkin euromaiden kansalaisille EU on ollut surkea kokemus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Laänsimetro juuri avattiin, moottoritiet Tampereelle ja Turkuun valmistuneet EU-aikana, Helsingin lentoasenaa laajennettu kolmasti, ohikulkuraiteita avattu junaliikenteelle, Tallinnatunnelia suunnitellaan ...

Siis eikö infrastruktuuri-investointeja?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Laänsimetro juuri avattiin"

Muutama kilometri rataa ja oikealla kuppaushinnalla. Maanteiltä on poistettu satoja kilometriä päällystettä koska ei ole varaa kunnossapitää. Miljardien arvosta sairaaloita ja terveyskeskuksia on suljettu "tarpeettomina" ja julkisen puolen lääkärille on vähintään kuukauden odotusaika. Tämä kaikki velaksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tämä uusi EU- lentokenttä, metroineen, hotelleineen, ynnä muine lisukkeineen on tosi upee.

Se entinen markka-ajan Seutula oli kyllä enemmän suomalaiskansallinen, mutta muuten vähän niinkuin sellainen entisen pienviljelijän navettarakennus. Takana oli iso tunkio ja seinänvieressä kasvoi nokkosia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Asuin pienenä lentoasemalla lennonjohdon henkilökunnan työsuhderivitalossa. Se sijaitsi noin sadan metrin päässä "terminaalista". Terminaali oli pieni puuparakki, josta kulki ilmassa paksu lämmitysputki johonkin toiseen halliin, joka myös oli puuparakki. Itse lennonjohto tutkatorneineen oli kyllä ruskeaksi rapattu modernimpi pytinki. Paikkaa nimitettiin silloin "Seutulan lentokentäksi".

Terminaalissa oli yksi pieni "ravintola", jonka oven ulkopuolella oli kyltti ensin suomeksi "RAVINTOLA" ja sitten venäjäksi "PECTOPAH". Kun se oli ainoa kyseisen asuinyhteisön illanviettopaikka, lennonjohtajat ja tutkateknikot y.m. viettivät siellä iltaansa ja sanoivat menevänsä pektopahviin kaljalle.

Nyt siellä on kokonainen pikkukaupunki, jonka kuhina ja palvelutaso on varmaan suurempi kuin Jyväskylässä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

"Nyt siellä on kokonainen pikkukaupunki, jonka kuhina ja palvelutaso on varmaan suurempi kuin Jyväskylässä."

En osaa sanoa olisiko palvelutaso parempi kuin Jyväskylässä, mutta kyllä se palvelutaso täällä €uro- ajan Jyväskylässäkin on ihan riittävän hyvä.

Sen verran on tullut kuljettua tämän uuden €uro- ajan Seutulan kautta että jotain vaikutelmia on tullut. Hyvä hotelli on siinä aivan kyljessä, eikä turhan kalliskaan. Kaikenlaista löytyy lentoasemalta muuten, mutta hintataso ja tarjonta on kyllä enemmän Jyväskylän keskustakortteleiden tarjonnan tasoa.

Minä pidän enemmän Jyväskylän laitaosien markettien tarjonnasta ja hintatasosta, mutta juuri sellaista tarjontaa ja hintatasoa en ole Seutulassa löytänyt. Olutta sentään saa kohtuhintaan ja se on hyvää ja kylmää. Kämpissä, eli siellä Helsingin keskustan "linja-autoasemalla" tarjontaa on vähän monipuolisemmin.

Liikenneyhteydet Helsingin lentoasemalle ovat metron kautta parantuneet oleellisesti ja netin kautta yhteydet ja aikataulut ovat kätevästi löydettävissä ja liput tilattavissa ja ostettavissa.

Helsinkiin ja lentoasemalle on EU:n ja €uron myötä tullut suuren maailman tyyliä, mutta niin on Jyväskyläänkin. Markka-ajan "tuppukylät" muuttuvat vähitellen kansainvälisiksi ja viihtyisiksi paikoiksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Varsinkin euromaiden kansalaisille EU on ollut surkea kokemus."

EU on kuin tämänpäiväinen mersu,
verrattuna markka-ajan ladaan.

Ei se minun mielestäni niin surkeaa nyt ole.
Ennen kyllä oli surkeaa, sillon markka- aikana.

Mitä siitä kansallisomaisuudella?
Mitä sinä sillä nyt tekisit?
Saitko sinä silloin käyttää sitä kun sitä oli?

Minua mikään kansallisomaisuus ei ole koskaan millään tavalla hyödyttänyt.
Minä tykkään näistä €uro-ajan henkilökohtaisista mukavuuksista.

Neuvostoliitossa oli aikoinaan valtava kansallisomaisuus.
Kaikki mitä siellä silloin oli oli kansallista omaisuutta.
Miten se kansallisomaisuus hyödytti Neuvostoliiton kansalaisia?
ja miksi nekin luopuivat siitä niin kovin mielellään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lupauksista huolimatta saksalainen hintataso ja ostovoima ovat jääneet Suomessa saavuttamatta - no ehkä maitopurkkia halvimmillaan lukuunottamatta. Elintarvikkeissa monipuolisuus ja laatu ovat toki kiistämättä parantuneet verraten aikaan ennen unionin jäsenyyttä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuskinpa kukaan vakavissaan on saksalaista hintatasoa luvannut elintarvikkeisiin. Siellä on parikymmentä kertaa suuremmat markkinat ja logistiikkakustannukset yksikköä kohden siten olennaisesti alemmat. Maatalouden harjoittaminen on ilmasto-olosuhteiden vuoksi suotuisampaa eikä myöskään riesana ole ALKO:n monopolia, jota ei Suomessa voi syyttää EU:sta, vaan suomalaisten omasta EU:sta poikkeavasta käytännöstä.

Kuten itsekin annat ymmärtää, niin parempaan suuntaan on Suomessa menty reippaasti joka tapauksessa. Jos jossain vaiheessa tuisi vielä toinen "Lidl" -ketjuun verrattava toimija, niin paineet "halpuuttamiseen" kasvaisivat edelleen.

Suomi tulee kuitenkin aina, niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin, sijaitsemaan periferiassa ja väkiluvun vähäisyys verrattuna maapinta-alaamme aiheuttaa vääjäämättä korkeammat kustannukset niin infrastruktuurille kuin logistiikallekin. Tämän huomioon ottaen suomalaiset ovat pärjänneet ällistyttävän hyvin, kun asioita tarkastellaan muusta kuin lillukanvarsiperspektiivistä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hintataso ja ostovoima on monen tekijän summa. Verotus on merkittävin tekijä tässä yhteudessä. Mm. Britanniassa ruuan ALV = 0. Monissa maissa on taas autojen verotus ja asumisen verotus edullisempi Suomeen nähden.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

- 90 luvun alussa luvattua EU n hinta ja palkkaharmoniaa sekä sitä maakohtaisen byrokratian vähenemistä saadaan vielä tovi odotella. Suomessa on velka tuona aikana räjähtänyt ja julkinen sektori kasvanut isoin harppauksin luoden upeita organisaatioita tekemään hallinnollisia tehtäviä.

Kuvaavaa EU n toiminnalle muuten on, ettei EU osaa edes suhteuttaa omaa hallintokoneistoaan vastaamaan jäsenmaiden määrää, vaan Brexitin myötä laitetaan jäljelle jääneille lisälasku.

EU on toki laskenut varmasti kuluttajahintoja, näinhän kauppaliiton toiminnassa pitääkin olla, kun kaupan esteitä on purettu ja toiminnan ohjausta järkeistetty. Osansa toki on myös tietotekniikan kehittymisellä.

Onko vastaavasti tämä globalisaatio tuonut tuottavaa työtä, ts. työpaikkoja lisää esim. Suomelle ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"90 luvun alussa luvattua EU n hinta ja palkkaharmoniaa sekä sitä maakohtaisen byrokratian vähenemistä saadaan vielä tovi odotella."

Jos tuota pitkälle vietynä kaipaat, niin liittovaltio on silloin ainoa vaihtoehto. Monet eivät sitä kuitenkaan halua.

"Suomessa on velka tuona aikana räjähtänyt"

Suomen velka suhteutettuna BKT:hen oli suurempi siinä vaiheessa, kun EU:hun liityttiin. Se aleni sen jälkeen reipasta tahtia, kunnes tuli vuoden 2008 lopun finanssikriisi. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että kriisit jossain vaiheessa selätetään ja siksi ei sosiaaliturvarakennetta alettu valtion verokertymän aletessa heti purkamaan, vaan lähdettiin siitä, että noususuhdanteeseen asti paikataan lisärahatarve lainalla.

"julkinen sektori kasvanut isoin harppauksin"

Valtion viranhaltijoiden määrä on liki puolittunut niistä ajoista, kun EU:hun liityttiin.

"Onko vastaavasti tämä globalisaatio tuonut tuottavaa työtä, ts. työpaikkoja lisää esim. Suomelle ?"

Tuota voi tietysti analysoida monelta kantilta, mutta globalisaatio on edennyt ja etenee EU:sta riippumatta. Suomen kohdalla sen vaikutukset Suomen talouteen olisivat olleet rajummat ilman EU:n kotimarkkinoita.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

""90 luvun alussa luvattua EU n hinta ja palkkaharmoniaa sekä sitä maakohtaisen byrokratian vähenemistä saadaan vielä tovi odotella."

Jos tuota pitkälle vietynä kaipaat, niin liittovaltio on silloin ainoa vaihtoehto. Monet eivät sitä kuitenkaan halua."

LIDL mainostaa sitä että heillä on samat hinnat kaikissa liikkeissään Hangosta Petsamoon. Ehkäpä EU:n liittovaltiossa LIDL harmonisoisi hintansa myös Saksassa ja Suomessa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Ei-EU-maat ovat jostain syystä täällä kärjessä:

List of sovereign states in Europe by GDP (nominal) per capita 2016

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_in_Europe_by_GDP_(nominal)_per_capita

Eli:
Switzerland
Norway
Iceland

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siitä samasta syystä kuin ne olivat kärkipaikoilla jo ennen EU:ta. Sveitsi on keikkunut Euroopan kärjessä koko sodan jälkeisen ajan ja Norja 70-luvun alusta lähtien, kun öljynporaukset aloitettiin. Islanti nyt on väkiluvultaan Espoon luokkaa ja heiluu milloin minnekin, mutta on myös aina pärjännyt hyvin kalajalostuksen ja turismin ansiosta sekä NATO:n tukikohtien generoiman kassavirran kautta.

Varsinainen vertailu kannattaa tehdä vaikkapa Baltian maiden ja Valko-Venäjän tai Puolan ja Ukrainan välillä. Ilman EU:ta Suomea ei niputettaisi Norjaan. Sveitsiin ja Islantiin, vaan nimenomaan Valko-Venäjään, Ukrainaan, Moldaviaan ...

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Ilman EU:ta Suomea ei niputettaisi Norjaan. Sveitsiin ja Islantiin, vaan nimenomaan Valko-Venäjään, Ukrainaan, Moldaviaan ..."

Eli Suomeen ei olisi tullut vuosittain tuhansia matuja, jos ei olisi liitytty EU:hun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #29

"Eli Suomeen ei olisi tullut vuosittain tuhansia matuja, jos ei olisi liitytty EU:hun."

Todennäköisesti näin. Olisimme siis edelleen vielä impivaaralaisempia kuin nykyinen kansainvälinen ja monikulttuurisempi Suomi on. Siinäkin mielessä saamme kiittää EU:ta myönteisestä kehityksestä. Emme ole Moldavia emmekkä Valko-Venäjä.

(Toisaalta ilman EU:ta tänne olisi saattanut tulla yhtäkkiä satojatuhansia "matuja" itärajan yli pyssyineen siinä vaiheessa, kun Baltian maat rohkeasti liittyivät NATO:n jäseniksi.)

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #31

Sinusta on hienoa, että tänne tulee paljon turvapaikanhakijoita?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

Olisi vielä hienompaa, jos heillä eivät "kotiolot" olisi sellaiset, että niistä pitää pyrkiä turvaan. Mutta saamme kuitenkin kunniallisesti ylpeyttä rinnassamme tuntien olla osana sitä maailmaa, joka on mukana ratkaisemassa lähialueidemme ongelmia hyötyen siitä myös itse monin tavoin.

Parempi näin päin kuin siten, että suomalaiset kaoottisena laumana etsiskelisivät turvapaikkaa jostain.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #36

"Mutta saamme kuitenkin kunniallisesti ylpeyttä rinnassamme tuntien olla osana sitä maailmaa, joka on mukana ratkaisemassa lähialueidemme ongelmia"

Sitä on ratkottu jo 30 vuotta ja se on maksanut kymmeniä miljardeja. Milloin alkaa näkyä tuloksia?

"hyötyen siitä myös itse monin tavoin"

Olisi edes yksi tapa, jolla olemme hyötyneet. Vaan ei ole.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #39

Suomen BKT:n on ennustettu tänä vuonna nousevan historian korkeimmalle tasolle. Jos se jää vajaaksi, niin viimeistään ensi vuonna.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #41

Viimeisin huippu taisi olla 2008. Että jo olisi aikakin jatkaa nousua tuon 10 vuoden takaisen saavutuksen yli. Eli viimeiset 10 vuotta on oltu alamaissa.

Keskimäärin Suomen BKT on noussut historian korkeimmalle tasolle joka toinen vuosi 1900-luvulla. 1960-1990 se sen hetken historiallinen huippu saavutettiin joka vuosi!

Ruotsi ja Norja on silti kaukana meidän edellä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #41

Tässä muuten ihan faktatietoa graafien muodossa:

https://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&met_y=ny_gdp_pcap_cd&idim=country:FIN:SWE:NOR&hl=en&dl=en#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=ny_gdp_pcap_cd&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=country:FIN:NOR:ISL:CHE:UKR&ifdim=region&hl=en_US&dl=en&ind=false

Aika tasoissa mennään 1985-vuoteen asti, tai jopa 1990-vuoteen asti. Sitten Suomi vähän jää.

Selitys, että Suomi olisi Ukrainaan verrattava, ei näytä uskottavalta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #45

Mielenkiintoisia käppyröitä.
Ne menee aina kaikki samaan suuntaan, mikä osoittaa että samassa maailmantaloudessa ollaan ja jokikinen talous on siitä globaalista maailmantaloudesta riippuvainen. Itsenäisiä erillisiä talouksia ei ole, on vain paremmin toimeen tulevia ja vähemmän hyvin toimeen tulevia alueita.

Silmiini osui sellainen seikka että Suomen käppyrä on lähes identtinen Itävallan, Belgian ja Ranskan käppyröitten kanssa. Ruotsin ja Tanskan käppyrät kulkee vähän ylempää rataa, mutta muuten identtiset.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #49

Tässä toinen mielenkiintoinen

Household final consumption expenditure per capita (constant 2000 US$)

Kotitalouksien kulutus

https://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&met_y=ny_gdp_pcap_cd&idim=country:FIN:SWE:NOR&hl=en&dl=en#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=ne_con_prvt_pc_kd&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=country:FIN:NOR:ISL:CHE:UKR:SWE&ifdim=region&tstart=28677600000&tend=1480370400000&hl=en_US&dl=en&ind=false

Tämä tukee paremmin Juha Kuikan teesiä Sveitsistä ja Norjasta.

Mutta ei tue sitä, että Suomea voisi verrata Ukrainaan.

Myöskään EU:n merkitystä ei näy missään :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #50

Nuo olivatkin paljon kertovia käyriä. Ennen kaikkea (ja aivan ilman argumentointitarkoitusta) on mielenkiintoista havaita kuinka samaa me olemme Ruotsin kanssa, eritoten viime aikoina.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #52

"kuinka samaa me olemme Ruotsin kanssa"

Kun laitan googleen hauksi "suomen bkt" niin saan ihan erinäköiset käppyrät.
Siinä Ruotsi johtaa noin tuplasti (tai jopa yli) Suomea viimeiset 40 vuotta.

https://www.google.fi/publicdata/explore?ds=d5bncp...

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #55

BKT per capita ja BKT on sen verran eri asioita, että Ruotsissa on tuplasti asukkaita. :)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #56

"BKT per capita ja BKT on sen verran eri asioita,"

Näin se taitaa olla tossa mun käppyrässä. Siitä ei per capitaa millään edes löydä.
Palaamme siis siihen toiseen :)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #45

"Aika tasoissa mennään 1985-vuoteen asti, tai jopa 1990-vuoteen asti. Sitten Suomi vähän jää."

Tasoissa Norjan kanssa mentiin kunnes euro tuli. Sitten jäimme jälkeen. 2013 jo lähes tuplasti jäljessä.

Ruotsi edellä 60- ja 70-luvulla yli tuplasti, mutta 80-luvulla saamme hiukan kiinni. Sitten Ruotsi taas karkaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #33

"Sinusta on hienoa, että tänne tulee paljon turvapaikanhakijoita?"

On aivan mahdottoman huono ja ikävä asia että on olemassa turvattomia ihmisiä joiden pitää etsiä itselleen turvaa, eikä sitä kukaan heille halua antaa.

Se on toki hienoa että Suomi voi sentään tarjota turvapaikan edes muutamille, ei kovin monille, mutta jokainen ihminen on pelastamisen arvoinen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"mukana ratkaisemassa lähialueidemme ongelmia hyötyen siitä myös itse monin tavoin."

Afrikka, lähi-itä, lähialueita? Näitä ongelmia me emme pysty ratkaisemaan, mutta mitä ihmeen hyötyä olemme saaneet ja vieläpä monin tavoin?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ilman väestökasvua näivettyisimme pois pikkuhiljaa. Väestön ikääntyminen aiheuttaa katastrofin huoltosuhteeseen, jos meillä ei olisi tarpeeksi nuorta porukkaa. Lisäksi kansainvälistyminen avaa etenkin suomalaisten nuorten keskuudessa silmät maailmalle. Omiin nurkkiin tuijottaessa ei mesi eikä hunaja valu.

Ruotsia pidetään hyvänä esimerkkinä tässä ketjussa tarkoitushakuisesti siksi, että se juuri ja juuri ei tullut liittyneeksi euroalueeseen aikoinaan. Eikö sitä vastaavasti voisi sitten pitää hyvänä esimerkkina maahanmuuttopolitiikan osalta ja luonnehtia sitä perustaksi pärjäämiselle myös taloudenpidossa?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Väestön ikääntyminen aiheuttaa katastrofin huoltosuhteeseen"

Kuinkahan paljon siirtolaiset lähi-idästä ja Ahrikasta on parantanut huoltosuhdettamme? Kuikka ei paljon tosiasioista välitä, mutta ei tuo propaganda pure kuin jossakin Rasmus-palstalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Noin joka kolmas ravintola-alan yritys pääkaupunkiseudulla on maahanmuuttajan omistuksessa. Eli ravintoloita ja kuppiloita on 50% enemmän kuin ilman maahanmuuttajia olisi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset