Minne maailma on menossa?
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, mi hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa. Tai ainakin minua, vaikka en enää niin pieni olekaan.
Puhun tällä kertaa tässä blogissa kahdesta asiasta jotka ovat oman mukavuusalueeni ulkouolella, eli en ymmärrä niitä, enkä tavallisesti puhu enkä kirjoita niistä asioista, koska koen olevani aivan eri mieltä niistä asioista kuin useimmat ja pelkään että todennäköisesti minun ajatuksiani ei ymmärretä ja niitä ihmetellään.
Tyhmä kun olen, otan nyt kuitenkin tietoisen riskin, toivoen että edes joku ymmärtäisi minua, mutta valmistautuen pahimpaan, eli siihen että kukaan ei ymmärrä. 🙂
Toinen näistä asioista on muoti, lähemmin pukeutuminen ja toinen on käytöstavat, lähemmin suullinen ja kirjallinen esitys.
Kun katselee ihmisiä ja heidän pukeutumistaan vaikkapa jossain uudessa hienossa ostosparatiisissa, siis ostoskeskuksessa. Ostoskeskukset sinänsä ovat mielestäni oikein mukava ja viihtyisiä paikkoja ihmisten oleskella ja kulkea ja tehdä ostoksia, minulla vain ei ole juuri koskaan juuri mitään ostamista, mutta kun menen sellaiseen paikkaan yritän tietenkin miettiä että mitä ostaisin, mutta ennenkaikkea ihmettelen ja ihailen näitä upeita rakennuksia ja katselen siellä asioivia ihmisiä.
Kun katselen ihmisiä siellä ostosparatiisissa niin jostain syystä mieleeni tulee että eivät nämä ihmiset ole oikein pukeutuneet näin hienoon tilaan. Tällaisissa tiloissa odottaisi näkevänsä hienosti pukeutuvia ihmisiä, mutta ihmiset eivät ole hienosti pukeutuneita vaan näyttävät resupekoilta, niin minäkin tietenkin. Ei ole muotia olla hienosti pukeutunut, en tosin itsekään ole hienosti pukeutunut, vaan samanlainen resupekka kuin muutkin.
Mikä sitten olisi mielestäni hienosti pukeutunut?
Ihmiset osasivat pukeutua hienosti ennen minun syntymääni, siis maailmansotien välisenä aikana. Minun elinaikanani ei sellaista vastaavaa hienoa pukeutumistyyliä ole ollut kuin mitä oli maailmansotien välisenä aikana. Kun olin lapsi, tällainen hieno pukeutuminen oli jo pois muodista, se oli vanhanaikaista, mutta jotkut ihmiset olivat vanhanaikaisia ja hienosti pukeutuneita.
Jos ostosparasiiteissa liikkuisi sellaisia hienosti pukeutuneita ihmisiä kuten elokuvien Humphrey Bogart, tai Ingrid Bergman, niin olisi siellä meikäläiselläkin sitten mukavampaa, kun katselen siellä tavaroita ja mietin mitä voisi ostaa, vaikka en mitään ostaisikaan.
Toinen asia mikä minua kovasti hämmästyttää ja kummastuttaa on puhuminen, eli kielenkäyttö.
Minulle esimerkillistä puhetta on vaikkapa sellainen puhe mitä olen nähnyt ja kuullut kirjailija Väinö Linnan suusta niissä harvoissa nauhoitteissa mitä hänestä on jäänyt. Linna puhuu kirjakieltä, ei provosoi, ei loukkaa, ei ole besserwisser, mutta hän puhuu syvällisesti ja siitä puheesta huokuu äly ja välittäminen.
Ettei tulisi mitään väärinkäsityksiä, minulla ei ole mitään murteita vastaan, ne ovat hauskoja ja jopa ilmaisuvoimaisempia kuin kirjakieli, mutta kirjakieli on se kieli mitä kaikki suomalaiset ymmärtävät, toivottavasti myös ne joiden käyttökieli on nykyisin V-kieli.
Tänä päivänä Suomen valtakieli on V- kieli, ja puheen sävy on vihapuhe. Se on muuten se kieli ja sävy mitä Amerikan nykyinen presidenttikin käyttää. Amerikkalaiset kaiketi rakastaa erityisesti tätä V-kielisyyttä ja vihapuhetta, eiväthän he muuten olisi valinneet itselleen sellaista presidenttiä.
Kun olin nuori, V- kieli oli silloin vain nuorison kieli. Ajattelin silloin ettei sitä V-kieltä tarvise sietää sen kauempaa kuin mitä nuoruus kestää, mutta kun olin kasvanut aikuiseksi, V-kielestä olikin tullut kulttuurin kieli, sillä kielellä kirjoitettiin kirjoja, lauluja ja näytelmiä, elokuvissa V-kieli oli yleisin käytetty kieli. Se oli epämiellyttävää.
Aiemmin edes lehdistö ja media käytti hyvää suomea, Some-aikana V- kieli ja vihapuhe on siirtynyt someen.
Vihapuheella ryyditettyä ja V-kielisyydellä on nykyisin jopa parlamentaarista kannatusta. Osa kansanedustajista käyttää veekieltä ja he ovat vihapuheen kannattajia. Yksi presidenttiehdokkaista jopa pitää vaaliteemanaan V-kielen ja vihapuheen puolustamista ja sen kannattamista.
Onneksi meillä Suomessa ei vielä ole valittu presidentiksi V-kielistä vihapuhujaa, kuten Yhdysvalloissa.
Hyvä aihe, minullekin tärkeä täällä tänään. Itelle se on sitä, että tarrataan kiinni yhteen ainoaan sanaan tai lauseeseen, ja sitä saa sitte selitellä ihimisille, että mitenkä se juntti juttujaan oikein kirjoitteleekaan. Tärkein on kuitenkin aina itse asia, vaikka ei ”vaatetuskaan” asiallisuudessaan haittaa tee. Itseäni häiritsevät kliseet, itseni kirjoittamat tai toisten. ”Rauhaa ja rakkautta kaikille” on niin heleppoa sanoa, mutta ne ovat vain sanoja. Olisi elettävä niin, että nuo sanat toteutuvat tänään tässä päivässä, voiman ollessa itse sanomassa.
Ilmoita asiaton viesti
Olenpa tämän kommentojan kanssa nyt samaa mieltä, ainakin mitä kliseisiin tulee.
Itseasiassa kliseet häiritsee minua yhtä paljon kuin V-kieli.
Mutta taitaa se V-kielikin lopulta olla pelkkä klisee. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Arto: ”Kun olin nuori, V- kieli oli silloin vain nuorison kieli. Ajattelin silloin ettei sitä V-kieltä tarvise sietää sen kauempaa kuin mitä nuoruus kestää, mutta kun olin kasvanut aikuiseksi, V-kielestä olikin tullut kulttuurin kieli, sillä kielellä kirjoitettiin kirjoja, lauluja ja näytelmiä, elokuvissa V-kieli oli yleisin käytetty kieli. Se oli epämiellyttävää.”
Niin tuo v-kieli on minustakin epämiellyttävää. Tosin minun ei onnekseni tarvinnut sitä edes nuoruudessani kuunnella, kun onneksi ympäristössäni ihmiset osasivat puhua ilman niitäkin voimasanoja. Kehitys on mennyt puheen osalta ikävään suuntaan, kun nyt jo monet aikuisetkin käyttävät rumia sanoja ja ilmaisuja ihan yleisesti, jopa tv:ssä. Peukutan sitä alaspäin!
Ihmisten kehon normaalit toiminnat mm. pysyivät aikaisemmin yleisestä keskustelusta kokonaan poissa ja se oli ihan hyvä… Nyt sekin on joillekin ihmisille ihan normaalia keskustelua?? Keskustele sitten siinä jotakin vähänkin fiksumpaa, niin yrityskin jää aloitustasolle:)
Pukeutuminen taas seuraa kulloistakin ”muotia” ja nyt tämä resuinen tyyli on nuorison oma tyyli, vaikka sitten olalla keikkuisikin kallis Diorin laukku ja YSL-huivi. Jotenkin sitä on kuitenkin erottauduttava joukosta:) Hiusten pidennykset, tekosilmäripset ja pitkät tekokynnet ovat nyt heidän omaa muotiaan. Persoonallinen omaperäinen, kaunis muoti tulee sitten joskus taas takaisin, kunhan tämä on kaluttu loppuun. Älä huoli Arto, ehdit ehkä vielä nähdä jotain muutakin:)
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä! Varsinkin kiroilun ja muutenkin aggressiivisen kielenkäytön kohdalla.. ”Muodista” sen verran että monet pukeituisu paremmin jos olisi rahaa! Ainakin itse tekisin. Ja toinen seikka on Suomen talvet… Ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kun laittaa sen lämmin ruma takki kun tuonne ulos lähtee.
Ilmoita asiaton viesti
Kas niitä joilla on fyffee puhuvat sivistyneesti. Syrjäytyneet joilla ei ole fyffee
puhuvat veemäisesti,toisilla on melkein kaikki mulla ei mitään, veetuttaahan se
Mitä enennån eriarvoisuutta sen enemmån vihapuhetta.
Ilmoita asiaton viesti
Vihapuheet ovat jotenkin verhotumpia tänään kuin ennen, niin minusta tuntuu. Ennen tätä ikvää V-alkuista sanaa käytettiin todella paljon, nyt ”ulkokuori” on siistimpää sävyä. Tosin lapsena tummaihoiset olivat positiivisessa mielessä N-kirjaimella alkavia, ei sitä ymmärtänyt loukkaukseksi. Näimme pikkuveljeni kanssa sitten aidon tummaihoisen ja noteerasimme hänet heti tuolla sanalla, tarkoittamatta mitään loukkaavaa. Tämä mies kääntyi ja hymyili, ei siitä sen enempää. Lapsi saa enemmän anteeksi kuin aikuinen, äänenpainosta riippuen. Onhan se hyvä että vihasta kuitenkin puhutaan. Tämä aika vain kummasti muodostaa sitä jokaisen ”puseron alle”, vaikka hymyssä suin muuta väitettäisiinkin. Turha väkivalta kertoo että jotain on pielessä kun se viha on kohdistettava melkein tuntemattomiin. Kadulla kulkeviin ja jopa television toimittajiin.
Ilmoita asiaton viesti
Elämme viimeisiä päiviä ennen Jeesuksen paluuta. Mitä Raamattu sanoo asiasta:
1. Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
2. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita,
3. rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,
4. pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia;
5. heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.
http://raamattu.fi/1933,38/2Tim.3.html
Ilmoita asiaton viesti