Arton Puheenvuoro- Blogi Parantamisen varaa on

Presidentinvaalin jakolinjat

Presidentinvaaleissa on kolme pääjakolinjaa, joista yksi on se perinteinen oikeisto-vasemmisto jakolinja, näissäkin vaaleissa on kyse rikkaista herroista ja köyhälistöstä, kuten siinäkin taistossa jota käytiin asein työn orjat sortajia ja raharikkaita vastaan, melko tasan sata vuotta sitten.

Sata vuotta sitten rikkaat herrat voittivat ja köyhät kärsivät karvaan tappion, jonka jälkeen köyhät pantiin keskitysleireihin ja sitten joko ammuttiin tai tapettiin nälkään.

Köyhät siis hävisivät sodan sata vuotta sitten ja ovat olleet häviöllä sen jälkeen. Tällä hetkellä köyhiä on vain noin 6% kansasta, eli vasemmistopuolueiden äänestäjät, mikäli uskomme galluppeja, ja kyllähän me uskomme.

Vasemmistopuolueiden kannattajia, eli käyhien puolustajia, on tällä hetkellä vain 6% kansasta, Loput äänesrävät sellaisia puolueita jotka puolustavat rikkaiden etuja.


Mutta tässä presidentinvaalissa on kaksi muutakin jakolinjaa kuin köyhät ja rikkaat. Toinen niistä on natottajat vastaan liittoutumattomuuden kannattajat.  Natottajien puolue kannatta liittymästä suureen sotilasliittoon jonka tehtävänä on puolustaa länsimaisia arvoja, demokratiaa ja tasa-arvoa, Putinilaista totalitarismia ja byrokratiaa vastaan.  Ironista tässä vain on se että Putin itse valitsi tärkeimmän natomaan USA:n viimeisen presidentin, eivätkä sen maan arvot enää oikein vastaa niitä länsimaisia arvoja joita Naton pitäisi puolustaa.

Natottajien edustajia edustaa näissä presidentinvaaleissa vain yksi ehdokas ja hänen kannatuksensa on vain 2%.

Tilanne natottajien ja liittoututtamien jakolinjalla on nyt siis 98% vastaan 2% liittoutumattomien eduksi.


Kolmas ja viimeinen jakolinja menee sitten EU- ja maahanmuuttokriittisten ja ns. suvakkien välillä.

Tilanne on tällä hetkellä galluppien mukaan suvakkien hyväksi 88% / 12%, vaikka kriittisten puolella on tällä hetkellä peräti kaksi ehdokasta. Tilanne tällä jakolinjalla on siis ehdokkaisen osalta sama kuin  köyhät / rikkaat akselilla.  Kriittiset kuitenkin johtavat gallupeissa köyhiä sillä tavalla että kriittisten puolueiden kannatus on gallupeissa  puolta suurempi kuin käyhien puolueiden kannatus. 

Köyhät häviävät näillä gallupeilla kriittisille 12% / 6%-


Viimeisten galluppien mukaan tulevissa presidentinvaaleissa natottajat saavat siis 2% äänistä, köyhät 6% äänistä ja kriittiset saavat 12% äänistä.


Vaalien voittajille jää siten äänistä noin 80%.  Heillä on myös ehdokkaita kaikkein eniten, peräti kolme ehdokasta.  Se on ihan sama kuka näistä kolmesta voittaa ja kenestä heistä tulee presidentti, kaikki he ovat herrojen ja rikkaiden puolella ja ajavat samaa politiikkaa kuin edellinen presidentti, joka on yksi näistä kolmesta ehdokkaasta.


Tätä kamppailua ei nyt  käydä ampumalla, kuten sata vuotta sitten tapahtunutta veristä välienselvittelyä, sitä käydään äänillä, eikä verenvuodatusta tule, mutta siltä se nyt näyttää että köyhät on taas häviäjien puolella, kuten sata vuotta sittan ja voittajien puolella on mahtava keskieurooppalainen valtio,  sama joka sata vuotta sittenkin turvasi rikkaiden menestyksen käyhiä vastaan käydyssä kamppailussa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Vaikea on oikeiston ja vasemmiston välistä jakolinjalla näitä vaaleja ratkaista. Kaikki presidenttiehdokkaat ovat oikeisto-vasemmisto -linjassa vasemmalla:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005466933.html

Selkeä jakolinja on konservatiivi-liberaali -asteikossa, jossa Huhtasaari on ainoa konservatiivi.

Tosin Nato-ei-Nato -akseleiden osalta on sama ongelma: uskottavan ehdokkaan puuttuminen. Haluammeko äänestää kelkkaansa kääntäneen entisen kommunistin edustamaan Nato-kantaamme?

Oikeisto-vasemmisto akselin ongelmana, ettei yksikään ehdokas ole oikealla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Oikeisto-vasemmisto akselin ongelmana, ettei yksikään ehdokas ole oikealla."

Ymmärrän tämän ajatuksesi niin ettei yksikään ehdokas edusta tosi rikkaita, eli sijoittajia, niitä "pahoja" kapitalisteja.

Olet oikeassa siinä että kaikki ehdokkaat ovat palkansaajien puolella, Niinistö hyvätuloisten palkansaajien puolella, joita voi tietenkin sanoa rikkaiksi, koska he saavat käytännöllisesti mita tarvitsevat ja haluavat, heillä on rahaa. Merja Kyllönen edustaa niitä joiden elämäntilanne on sellainen että tiukkaa tekee, mutta hekin ovat hyvinvoivia verrattuna sadan vuoden takaisiin köyhiin, niihin jotka nousivat ase kädessä kapinaan herroja vastaan. Nyt ei kukaan kai haudo kapinaa.

Meidän yhteiskuntajärjestelmämme on sellainen ettei se toimi jos ei ole kapitaalia. Se tarkoittaa sitä että joillakin ihmisillä pitää olla niin paljon rahaa etteivät he pysty sitä kuluttamaan, vaan heidän pitää se sijoittaa.

Nämä kapitalistit, ne joilla on liikaa rahaa ja jotka haluavat itselleen yhä enemmän, ovat meidän taloudellisen systeemimme tukipilareita, heidän sijoituksensa ja investointinsa takaavat sen että ihmisillä on töitä ja palkkaa ja niitä kulutushyödykkeitä ja palveluita joita palkansaaja voi palkallaan ostaa,

Näillä kapitalisteilla ei ole puoluetta, ei edustajia parlamentissa, ei myöskään vaikutusvaltaa muuten kuin lobbauksen ja lahjonnan kautta, mitä he tietenkin käyttävät, mikäli se on mahdollista.

Kapitalistit tarvitsisivat oman puolueen ja vaikutusvaltaa yhteiskunnan asioihin, ettei heidän tarvitsisi vaikuttaa asioihin korruption kaiutta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi tulotaso ohjaisi arvoja ja elämänasennetta? Väittäisin ennemmin toisin päin, että tietyllä elämänasenteella olevat ihmiset päätyvät useammin hyvätuloisiksi. Hyvinvointiyhteiskunta kun on käytännössä sosiaalidemokraattinen, ovat puolueetkin kaikki sosiaalidemokraattisia pienin aste-eroin. Useimmat talousliberaalit taas eivät lähtisi politiikkaan mistään hinnasta, joten vaikka äänestäjiä olisi, ei ole uskottavia poliitikkoja sellaiseen liikkeeseen

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Kiitos kommentista

"Miksi tulotaso ohjaisi arvoja ja elämänasennetta?"

Elämme materialistisessa maailmassa, jossa arvot ovat pitkälti materialistiset. Se tarkoittaa sitä että ihmiselle merkitsee eniten se mitä hän omistaa ja ennenkaikkea se miten paljon hän omistaa muihin ihmisiin verrattuna.

Se on muuten se sama materialismi joka merkitsee eniten vaikka ihmisellä olisi joku uskonto tai aate. Ihminen ei voi geeneilleen mitään, ihminen on ahne saituri, se ei riipu siitä onko ihminen miten rikas tahansa, hän haluaa aina vain lisää. Kapitalisti jolla on rahaa enemmän kuin mitä koskaan tarvitsee, moninkertaisesti enemmän, sata tai tuhatkertaisiesti enemmän, haluaa silti sijoittaa rahansa kannattavasti, voidakseen edelleen kartuttaa omaisuuttaan.

"Väittäisin ennemmin toisin päin, että tietyllä elämänasenteella olevat ihmiset päätyvät useammin hyvätuloisiksi."

Väitteessäsi on perää, mutta tarvitaan siihen paljon muitakin ominaisuuksia. Ahneus on tärkein ominaisuus, mutta kaikki ovat ahneita, tarvitaan iso nippu muita ominaisuuksia jotta ihminen voisi toteuttaa ahneuttaan ja tulla rikkaaksi.

"Hyvinvointiyhteiskunta kun on käytännössä sosiaalidemokraattinen, ovat puolueetkin kaikki sosiaalidemokraattisia pienin aste-eroin."

Nojoo. Toiset puolueet on enemmän rikkaille ja toiset enemmän köyhille, mutta sosialidemokratia on se aate joka on lyönyt läpi yhteiskunnassa. pienin variaatioin.

"Useimmat talousliberaalit taas eivät lähtisi politiikkaan mistään hinnasta, joten vaikka äänestäjiä olisi, ei ole uskottavia poliitikkoja sellaiseen liikkeeseen."

On siellä mielestäni talousliberaaleja politikkoja joukon jatkona, ihan hyviäkin talousliberaaleja, mielestäni uskottaviakin, mutta jostain syystä ihmiset eivät luota heihin isossa moittakaavassa, vaan luottavat enemmän siihen sosialidemokratiaan, vaikkakin perinteinen sosialidemokratia, tarkoitan SDP:tä, kompuroi ja kannatus on vähäistä.

Se mitä parlamentarismiin tarvittaisiin olisi mielestäni näiden kapitalistien, eli siis suursijoittajien edustus. Heitä vain on niin vähän, etteivät saa äänestämällä riittävää kannatusta, eivätkä edustajia parlamenttiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #5

Onhan noita talousliberaaleja joku hassu, mutta ei heitä puolueeksi asti riitä. Liberaali ideologia on käsittääkseni jossain määrin jopa ristiriidassa poliittisen aktivismin kanssa. Jos ajatus on, ettei yhteiskunnan tule puuttua kuin minimaalisesti yksilön elämään, miksi yksilö haluaisi uhrata elämänsä sääntelylle?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset