Italia on velkainen, mutta italialaiset rikkaita
Italia on velkainen, mutta italialaiset rikkaita.
Tällaisen väittämän kuulin joskus eilen tai tänään jostain mediasta.
Kerron nyt vain mitä muistelen, en lähde tarkistelemaan lähteitä. Jos sanon jotain väärin, niin korjatkaa.
Italialalla on kuulemma velkaa puolta enemmän kuin Suomella, siis kansalaista kohti laskettuna.
Kun jokaisella suomalaisella on valtion ottamaa velkaa noin 20 000 €, niin jokaisella italialaisella sitä on näin ollen noin 40 000 €. Aikamoinen velka on italialaisilla.
Toisaalta sanotaan että italialaiset ovat rikkaita, heillä on säästössä rahaa keskimäärin puolta enemmän kuin mitä suomalaisilla on velkaa.
Kun jokaisella Suomalaisella on säästöjä keskimäärin 20 000 €. eli saman verran kuin valtio on ottanut velkaa jokaista kansalaista varten, niin jokaisella italialaisella on säästöjä puolta enemmän, eli keskimäärin noin 40 000 € italialaista kohti laskettuna.
Italian valtio on siis ottanut lainaa saman verran kuin sen kansalaisilla on säästöjä.
Tämä asiantila antaa aihetta ja herättää kummallisia mielleyhtymiä.
Minne italialaiset ja suomalaiset ovat varansa tallettaneet?
Mistä Italia ja Suomi ovat lainansa ottaneet?
Kansainvälisiltä lainamarkkinoiltako?
Ettei vain olisi niin että sekä Suomen että Italian valtion velanotto on jotenkin sidottu niiden maiden kansalaisten säästämisasteeseen.
Toisin sanoen, mitä enemmän kansalaiset säästävät, sitä enemmän valtio ottaa lainaa.
Mistäs ne lainarahat muuten tulisivat, elleivät kansalaiset säästäisi?
Välissä on tietenkin monta välittäjää, pankkejaa, veroparatiisiyhtiöitä ja muita finanssilaitoksia. Kaikki ottavat oman osansa kakusta.
Tiedän että esittämäni käsitys on väärä ja populistinen, mutta mielleyhtymä on mielenkiintoinen ja kun sananvapauteen kuuluu että vääriä ja populistisia ajatuksia saa esittää, niin päätin sitten esittää.
Suomen suurlähettiläs Italiassa, Janne Taalas, oli nyt aamulla Ylen haastattelussa ja hän sanoi juuri kuten otsikossa kirjoitit.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on varmaankin juuri tuo mainitsemasi tietolähde.
Ilmoita asiaton viesti
Italialaisten säästämisaste perustuu osittain epävirallisen talouden laajuuteen. Ne säästöt on siis säästetty verojen maksusta, mikä puolestaan on saanut aikaan velanottotarpeen valtiolle.
Italiassa on aina ollut samanlainen tilanne. Samaa sanoivat minulle jo 70-luvun lopulla, jolloin vietin muutamia kuukausia Italiassa kesätyössä. ”Lo stato è povero, ma noi siamo ricchi” (valtio on köyhä, mutta me olemme rikkaita). Ja tuo rikkaus myös näkyy suomalaisiin verrattuna siinä kuinka paljon Italiassa satsamaan muotiin, autoihin, ravintolassa syömiseen j.n.e.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos täydennyksestä tietoihini.
Minulle nuo Italian asiat ovat aika outoja.
Muuten, tiedän että tuo ajatukseni varojen siirtymisestä italialaisilta säästäjiltä valtion rahoitustarpeen täydentäjäksi on aivan liian yksinkertaistettu ajatus, mutta tarkoitukseni olikin hakea asiaan enemmän tietoa muilta blogisteilta, jotka ovat todennäköisesti ymmällään ja pöyristyneitä tuosta minun populistisesta ”oikopolustani”.
Olisiko sinulla tähän asiaan mitään mielipidettä?
Ilmoita asiaton viesti
Mielipiteeni on, että juuri italialaisten säästöt eivät vaikuta juuri Italian kansainvälisiltä markkinoilta ottamien lainojen ”rahoitukseen”, joten tuollaista syy- ja seuraussuhdetta ei oikeastaan ole olemassa. Mutta sen sijaan jonkinlainen syy- ja seuraussuhde on juurikin siinä, minkä mainitsin, eli kun italialaiset tienaavat ja säästävät suomalaisia paljon enemmän ”mustana”, niin valtion ulkopuolelta ottaman rahoitustarpeen määrä lisääntyy.
Vielä 90-luvulla arvioitiin, että yli kolmasosa Italian todellisesta BKT:sta ei näkynyt maan virallisissa tilastoissa lainkaan. Tuo osuus lienee alentunut, ainakin moinen kuva halutaan antaa, mutta kyllä italialaiset edelleen ovat sellaisia elämän taitureita, ettei heitä ruotuun saa.
Suomeen verrattuna on muistettava myös, että jos maiden BKT:t ovat suurin piirtein samalla tasolla per capita, niin Suomessa kuluu suuri osa BKT:sta teiden kunnossapitoon, auraukseen, infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon laajassa vähäväkisessä maassa, talojen seinien eristämiseen ja kolminkertaisiin ikkunalaseihin, lämmitykseen j.n.e. Nekin rahat italialaiset voivat säästää tai nauttia trattoriassa.
Ilmoita asiaton viesti
”talojen seinien eristämiseen ja kolminkertaisiin ikkunalaseihin, lämmitykseen j.n.e. Nekin rahat italialaiset voivat säästää tai nauttia trattoriassa.”
Outoa, että tämä käsitys on edelleenkin elossa, mutta kylmä on Pohjois-Italiassakin ja siellä myös eristetään, jopa hirsitaloja (Hämiö), mutta onhan se kiva olla jotain mieltä vaikka siinä ei olisikaan mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Elämäni ensimmäinen kokemus Italiasta oli todellakin rajan ylitys aamuyöstä rekan mukana Brennerosta kuusikorpien reunustamaa parinkymmenen kilometrin pituista mäkitietä alas susien ulvoessa etäisyydessä ja pakkasviiman tuivertaessa tammikuun puolivälissä.
Mutta jos hirsitaloarkkitehtuurista puhut, niin sitten puhut juuri tuosta Etelä-Tirolista, joka sentään on pikkuriikkinen osa Italiaa.
Italialaiset talot ovat muualla miltei kaikki kivitaloja ja suurin osa niistä vanhoja sellaisia. Talvella voivat olla viileitä sisältäkin, mutta lyhyt talviaika kärsitään. Tietysti maassa joskus voi pohjoisimman alueen ulkopuolellakin sataa lunta aivan tositalven omaisesti, mutta se on sitten sellainen tapahtuma, josta uutisoidaan ja ja jota muistellaan.
Kirjoittamani huomautus talven kustannuksista suomalaisille pitää hyvin paikkansa, koska täällä on niin pitkä, pimeä sekä kylmä talvi, että sitä ei voi pelkästään kärsiä – siihen kuolee. Kun näin on asian laita, niin on haluttu varmistua siitä, että sisätiloissa on läpivuoden shortsi- ja teepaitakelit ja autolla pääsee töihin, vaikka joka toinen talviaamu olisi sellainen, että Englannissa jäätäisiin kotiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä hirsitaloja on Italiassa jopa Parmassa asti (Hämiö) ja eritetty kuten Suomessa (Hämiö) ja muutenkin rakennuskulttuuri, jos ei mennä ikiaikaisilla ja ikiaikaisien mukaisilla taloilla on samaa luokkaa, kuin finnilässäkin.
Paloi meillekin Kreikassa valkea takassa tai pöhisee öljylämmitys ehkä Kreetaa lukuunottamatta kaksi kolme kuukautta vuodessa……
Se lienee totta, että finnilän pölhöt joutuu kantamaan enemmän klapia tupaan, mutta ei poista sitä, että etelässäkin on talvi.
Ilmoita asiaton viesti
Sama on Kreikassa.
Suomessa valtion ote kansalaisista on pitkälle kehittynyt ja muuttunut normiksi meille.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisilla on noiden minun tarkistamattomien tietojeni mukaan puolta vähemmän säästöjä, mutta myös puolta vähemmän valtionvelkaa.
Valtionvelka suhteessa säästämisasteeseen on sama kuin Italiassa.
Onko näillä asioilla jotain yhteyttä?
Voiko vetää mitään johtopäätöksiä?
Ilmoita asiaton viesti
Ville Iivarisen kirjassa: RAHA mitä se on ja mitä sen tulisi olla?
Iivarinen käsittelee juuri näiden asioiden perimmäisiä taustoja.
Valtionvelkaahan ei koskaan makseta takaisin. Rahan luonti on annettu yksityisille pankeille, ne saavan siitä valtavan korkohyödyn.
Markkinatalous pyörii velan avulla mutta voisi olla toisinkin, mutta me haluamme maksaa korkoa pankeille.
Ilmoita asiaton viesti
Säästöt ja varallisuus on kaksi eriasiaa ja varallisuuden ollessa kuóvin usein kiinni talossa on senkin arvo kovin häilyvä, joten turha näistä on turista!
Ilmoita asiaton viesti
Kuikka oli oikeassa arvioidessaan, että Italian valtionvelka on korkeampi, koska veronkierto on yleistä. Italiassa on kuitenkin laaja julkinen sektori ja palvelut kuten Suomessa eli puuttuvat verorahat on lainattu.
Veronkiertäjät aikanaan sijoittivat rahojaan Italian valtion velkakirjoihin. Eli lainasivat valtiolle siltä varastamansa rahat. Italia on sellainen ja siksi niin mukava.
Siellä säännöt muunnetaan elämän myönteisiksi. Siitä saa nauttia jo liikenteessä, joka on nautinto verrattuna Suomen köröttelyyn, joka tappaa ennenaikaisesti tylsyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Italian BKT:n laskentaan otettiin jokunen vuosi sitten mukaan myös prostituutio ja huumekauppa piristämään virallisia EU:lle annettuja lukemia ylöspäin.
Kuinkahan suuri Italian harmaa talous ja julkien sektori lopulta ovatkaan ?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten ylempänä kirjoitin 90-luvulla Italian BKT:n arvioitiin olevan noin 30% korkeampi kuin san viralliset tilastot kertoivat. Se oli jopa jollain tavoin laskettu luku, koska eräissä tilastoissa tuo 30% korkeampi määrä oli laitettu maiden väliseen vertailuun esille. Nykyään ei ehkä kuititon kauppa enää käy aivan samalla tavalla, mutta pienyrittäjien luvattu maa on silti täynnä puliveivausta. Italialaiset ovat taiteilijoita kaikella mahdollisella saralla.
Ilmoita asiaton viesti