Arton Puheenvuoro- Blogi Parantamisen varaa on

Trumppilainen ja globaali maailmannäkemys. Kuka oikein valehtelee?

Kuka valehtelee kun ihmisten näkemykset näyttävät olevan kovin vastakkaiset. Kukaan ei myönnä olevansa itse väärässä ja ovat sitä mieltä että toisinajattelijat ovat joko itse manipuloivia harhauttajia, tai sitten manipuloivien harhauttajien uhreja.

Trump on sitä mieltä että US- media jakaa ihmisille väärää mielikuvaa siitä mitä maailma on ja ja millaiseksi sen pitäis tulla ja on sitä mieltä että median pitäisi muuttaa tyyliä ja kertoa maailmasta sellaisena kuin se oikeasti on, sis sellaisena miksi Trump ja hänen kannattajansa maailman kuvittelevat ja millaiseksi sen haluavat.

Tämä Trumpin maailmannäkemys ei ole näköjään pelkästään amerikkalainen ilmiö, vaan sillä on kannattajia ympäri maailmaa, myös meillä Suomessa.

Ne jotka eivät jaa Trumpin näkemystä maailmasta pitävät näitä Trumppilaisia ulostuloja varsin outoina, kummallisina ja jopa sekopäisinä. Näihin kummastelijoihin kuuluu pääosa maailman lehtiväestä ja suurin osa median käyttäjistä. Silti Trump saa omille näkemyksilleen kannatusta ympäri maailmaa ja siis myös Suomesta.


Tämä Trumpilaisuus vastaan muut ei tietenkään ainut jakolinja erilaisten maailmannäkemysten suhteen, vaan on olemassa erilaisia jakolinjoja erilaisista kysymyksistä ja ne jakavat ja yhdistävät sekä trumppilaisia että ei-trumppilaisia, niin etteivät nämä rajat niin selviä ole.

 

Tarkastelen tätä näkemysten ja maailmankuvien jakautumista nyt kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi pelkästään Trump- ilmiönä ja määrittelen Trump- ilmiöksi sen että Trumpin ja trumppilaisten mielestä maailma ei saisi olla globaali, vaan maailma sen pitää olla jaettu "itsenäisiin" valtioihin, jotka eivät saisi olla tekemisissä toistensa kanssa ja rajoilla pitäisi mieluimmin olla korkea muuri, joka estäisi ihmisten liikkumisen ja kanssakäymisen.

Ei-trumppilaiset eivät ole sitä mieltä että valtiot ja  rajat olisivat hyvä asia ja mieluimmin kannattavat nykyisenlaista kehitystä, jossa ihmiset liikkuvat, kauppaa käydään ja valtiollisten rajojen merkitys pienenee.

Trumppilainen politiikka  pyrkii siihen että trumppilainen näkemys maailmasta toteutuisi. Trump näkee suureksi esteeksi tälle poliittiselle pyrkimykselleen USA:n vapaan median, joka ei jaa Trumppilaista näkemystä maailmasta, vaan pitää enemmän globaalista näkemyksestä.

Trump on oikeassa. Vapaa media on suuri este hänen pyrkimyksilleen muokata maailmaa. Sen takia Trump ei myöskään pidä lehdistönvapaudesta, vaan haluaa rajoittaa lehdistönvapautta vapaudeksi levittää Trumppilaista näkemystä. Vapautta globaalin näkemyksen levittämiseksi tulee sen sijaan Trumpin ja varsinkin trumppilaisesti ajattelevien mielestä rajoittaa.  Näin on asia myös Suomessa, missä trumppilaisella maailmannäkemyksellä on myös laajaa kannatusta. Suomessakin trumppilaiset tähtäävät siihen että lehdistö ei enää saisi levittää globalisaation sanomaa, vaan sen tulisi mieluiten levittää trumppilaista maailmannäkemystä.


Kumpi on siis oikeassa, Trump vaiko media?

Kyse ei taida olla valehtelusta tai oikeassa olemisesta, vaan maailmankuvien erilaisuudesta, siitä millaiseksi Trumpin kannattajat maailman haluavat ja siitä millaiseksi median toimittajat maailman haluaisivat.

Kyse ei ole siitä että kumpikaan näkemys olisi sinällään realistinen ja oikea, totta tai valetta. Kyse on siitä että nämä molemmat tahot, media ja trumppilaiset, haluavat kehittää maailmaa omaan suuntaansa, sellaiseen suuntaan millaisessa maailmassa nämä kyseiset ihmiset itse haluavat tulevaisuudessa elää.

Kumman näkemys on parempi? Kumpi saa tahtonsa läpi?  Millainen maailma on tulevaisuudessa ja kuka saa elää omaa ihannettaan ja kuka saa tyytyä siihen että toisten ihannemaailma toteutui, mutta oma ei?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

---------

Tämä kirjoitus saattaa olla aika sekava siksi että ajatus kirjoituksen aiheesta ja sen tarkoituksesta muuttui sitä mukaa kun kirjoitus edistyi, niin että sen alkua ja loppua ei pitäisi kovasti verrata keskenään.

Tämä kirjoitus on vähän kuin kehitystarina, jossa sen kirjoittajan mieli ja ajattelutapa oli alussa vähän eri kuin mitä se kirjoituksen lopussa on. :)

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Korjaus:

jotka eivät saisi olla tekemisissä toistensa kanssa
->
jotka olisivat tekemisissä toistensa kanssa

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"jotka olisivat tekemisissä toistensa kanssa."

Niin, voihan sitä muurin ylikin olla tekemisissä.

Dronet lentelee melko korkeankin muurin yli ja radioaallot kulkee jopa sen läpi.

Käyttäjän anakonna kuva
antti salmi

Tyypillistä vihervasemmistolaista jargonia ,siis ei ole oikeaa tai väärää
on vain politiikkaa

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Voisitko sinä määritellä sen onko globalisaatio väärää kehitystä ja trumppilaisuus sitä oikeaa.

Jos maailma on nyt trumppilaisten mukaan väärällä tiellä, niin onko maailma oikeampi sitten kun rajat on suljettu ja ihmiset eri maissa elävät omissa maailmoissaan?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Eilen meinasin kirjoittaa että Kim Il Trump.

Tavattuaan Kim Jong Un'in Trump vitsaili oman maansa lehtimiehille, että hän haluaisi, että amerikkalaiset kuuntelisivat häntä samalla kunnioituksella kuin pohjoiskorealaiset kuuntelevat Kim Jong Un'ia. Vaikka Trump esitti tuon vitsinä, luulen, että toiveessa on totta vähintään toinen puoli.

Selvennetään vielä, että oman käsitykseni mukaan median keskusjohtoinen hallinta ja muut tavallisesti diktatorisiksi mielletyt keinot ovat todellakin vain keinoja; ne kertovat yhteiskunnan muodosta mutta ei sisällöstä. Noilla keinoilla voidaan tavoitella ja saavuttaa niin hyviä kuin huonojakin asioita. Riippuu siitä, mihin tarkoitukseen niitä keinoja käytetään.

Diktatuuri ja diktatuuri

Käyttäjän anakonna kuva
antti salmi

Ei Trump ole rajoja sulkemassa vaan palauttamassa laillisen passin tarkastuksen.
Edelleen vihervasemmistolaista jargonia

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyviä kysymyksiä. Hieman tietenkin "tasapainotettuja", kuten tapoihisi kuuluu :-) . Alla muutamia huomioita.

Tuo uusi vastakohtapari on tosiaan nykyään merkittävä. Ehkä voisi sanoa, että vastakkain ovat lokalistit ja globalistit.

Jos lokalistit haluavat sulkea rajat kokonaan, globalistit kai haluavat poistaa ne kokonaan. Tarkoitan tällä vertailulla sitä, että oletan, että useimmat lokalistit ja globalistit eivät ole noin äärimmäisiä, vaan haluavat vain pieniä muutoksia kokemaansa nykytilaan. Vastapuolen demonisointi on normaalia, joten mielikuvatkin vedetään usein äärilaitoihin.

Molemmat tietenkin tyrkyttävät omaa näkemystään ja pitävät toistensa kannanottoja outoina. Joku on kyllä väittänyt, että konservatiivit ymmärtävät (testien perusteella) paremmin, mitä vasemmistoliberaalit ajattelevat kuin toisin päin (taisi olla Jonathan Haidt). Tässä vertailussa osapuolet eivät siis kannattaneet toistensa näkökantoja, vaan vain osasivat tai eivät osanneet kuvailla, mitä toinen ajattelee.

Molemmat näkevät myös vastapuolen "yksipuolisen" median ongelmalksi. Molempien mielestä toinen puoli syytää valeuutisia tai vääristeltyjä uutisia tai jättää uutisoimatta. Valtamedia on nykyään tunnetusti enemmän globalistipainotteinen, ja tämäkin vaikuttaa asetelmiin.

Globalistipuoli haluaa yleensä rajoittaa lehdistön vapautta lokalisteja enemmän. Lokalistien puhe maalataan usein vihapuheeksi, jota ei pitäisi sallia. Toiseen suuntaan valitus koskee useammin uutisoinnin yksipuolisuutta, eikä sitä, että vastapuolen suut pitäisi kokonaan sulkea.

> Kumpi saa tahtonsa läpi?

Tällä hetkellä globalistit ovat johdossa, ja ovat tavallaan liitossa maailman suurten johtajien ja talouden globaalien pelureiden kanssa. Toisaalta viime aikoina lokalistit ovat selvästi nousseet haastamaan lähes kaikissa länsimaissa, ja ovat myös ottaneet johdon Yhdysvalloissa ja muutamassa Euroopan maassa.

Hieman pidemmällä tähtäimellä ennustan lokalistein ottavan lisää erävoittoja, sillä pienentyvä maailma, kasvava väkimäärä ja kuihtuvat luonnonvarat kiristävät kilpailua ja johtavat aiempaa hieman protektionistisempaan asetelmaan. Myös väestönsiirrot ja kilpailu työpaikoista vaikuttavat. Globalistit ovat kuitenkin vahvoilla siksi, että ovat luonnollisessa liitossa vahvimpien globalististen pelureiden kanssa (poliitikot, virkamiehet, liikemiehet).

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mukava että tajusit (että edes joku tajusi) mistä on kysymys, koska jutun varsinainen oivallus selvisi minulle itsellenikin vasta kun olin kirjoittanut jo muutaman rivin, niin että blogin alkuosan ja loppuosan on kirjoittanut vähän eri ajatuskuviot omaava ihminen, vaikka kyse onkin samasta persoonasta?

Tuo ajatus jonka oivalsin kirjoitusvaiheessa on minullakin vähän niinkuin kypsyttelyvaiheessa oleva, niin että en ala nyt esittämään siitä mitään "terävästi", enkä ota kantaa sinun ihan mainioihin ajatuksiisi.

-------------------------

Globalisaatiohan on (melkein) aina ollut olemassa, eikä ilman sitä oltaisi meillä Suomessakaan pärjätty.

Tai ... no, olisi pärjätty jotenkuten, hirven metsästyksellä, hylkeenpyynnillä ja kalastuksella. Suomen maksimipopulaatio olisi sillä tyylillä jäänyt muutamaan kymmeneen tai muutamaan sataan tuhantaan ihmiseen. Eikä se elämä niissä turvemajoissa tai kodissa niin hääppöistä olisi ollut.

Varmasti tässä viimeksimainitussakin tilanteessa jotain kontaktia ulkomaailmaan pitäisi olla. Ainakaan suolan suhteen eivät suomalaiset olisi lokalisaatiossa ihan omavaraisia ja sitä pitäisi jollakin keinoin kaupitella "ulkomailta".

Globalisaatio on siis mahdollistanut Suomen nykyisen väkimäärän, sivistystason ja elinason.

--------------------

Olisiko globalisaatiosta sitten olemassa jotain sellaisia haittapuolia että sitä pitäisi jotenkin rajoittaa?

Pärjäisimmekö Nokian mikromikoilla ja Soneran näyttöpäätteillä? Tulisimmeko toimeen karjalanpiirakalla ja mämmillä ja ovatko kepabit, pizzat, sushit ja muut ulukomaanherkut suomalaisille tarpeettomia?

---------------------

Minun mielestäni vain harhaisen maailmankuvan omaavat ihmiset voivat kuvittella että lokalisaatio olisi se parempi vaihtoehto.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Pari kommenttia termeistä ja lokalismista.

Suomi on käynyt kauppaa muiden maiden/alueiden kanssa ainakin jostain turkiskaupasta ja tervakaupasta lähtien. En kutsuisi tuota vielä globalisaatioksi (joka on vain neutraali fakta), enkä globalismiksi (joka on aate, joka uskoo esim. globalisaation kiihdyttämisen etuihin).

Kaipankäyntiä on siis ollut jokseenkin aina, ja se on levittänyt tarvittavat tuotteet kaikkialle. Globalisaatio alkoi ehkä jostain löytöretkien tienoilta, ja jatkui imperialismina, ja jatkuu nyt vahvimpana mammuttimaisissa ylikansallisissa yrityksissä. Myös EU on yksi sivuhaara. Globalismi tuli mukaan ehkä sosialismin globaalin veljeyden aatteen myötä, ja jatkui sittemmin kapitalistisella puolella ylikansallisten yritysten kasvuna (yhtenä esimerkkinä tulee mieleen Calouste Gulbenkian, joka oikeastaan käynnisti ylikansallisen öljybisneksen). Nyt tuo aate on vahvasti muodissa, mutta pidän lokalismia aivan yhtä mahdollisena tulevaisuuden skenaariona.

Kaupankäynti on välttämätöntä, jos halutaan ylläpitää nykyisen kaltaista kulutusyhteiskuntaa. Globalisaatio ja globalismi eivät ole välttämättä tarpeen. Jossain määrin maailma varmaankin pysyy globalisoituneena, mutta se voi toimia tuohon tapaan myös lokalismin hengessä (= itsenäisten kauppaa käyvien maiden yhteisönä).

Suomen väkimäärän kasvu ei ole ainakaan nykyisin positiivinen ilmiö. Suomen sivistys nousi nykyiselle tasolleen ehkä joskus 1800-luvulla lukutaidon, yleisen äänioikeuden, taiteen kultakauden myötä. Globalismia ei tarvita näihin eikä elintason muodostamiseen. Kaupankäynti ja ajatusten vaihtaminen valistusajan hengessä riittävät tähän.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #10

Yrität näköjään epätoivoisesti puolustaa lokalismia määrittelemällä sanoja sillä tavalla että se tukee näkemystäsi.

Toki voit määritellä sanat miten itse haluat, mutta kun aikanaan suomeen levisivät keramiikan tekemisen taidot, raudan ja rautaisten esineiden valmistustaito, maanviljelys ja karjanhoito, kyse oli samasta ilmiöstä mitä nykyisin sanotaan globalisaatioksi, huolimatta siitä että siitä puhuttaessa käytettäisiin muuta termistöä. Maailmalta saapuu edelleen Suomeen erinomaista tietoa ja erinomaisia asioita tapahtuu niiden tietojen perusteella.

Nekin tiedot taidot jotka suomalaisilla olivat jo maahan tullessaan, jääkauden jälkeen, eli erilaiset eränkäynnin taidot ja siihen liittyvien esineiden valmistaminen, olivat kansainvälistä tietotaitoa, eli samaa globalisaatio, eli erilaiset keksinnöt leviävät edelleen maailmalla, aivan kuten nykyäänkin tapahtuu, tosin käsittämättömän nopeasti, verrattuna eränkäyntitaitojen tai maanviljelyyn ja karjanhoitoon liittyvien taitojen oppimiseen.

Voidaan siis sanoa että ihmiskunnan kehittyminen on kaikenkaikkiaan aina perustunut globalisaatioon.

Lokalisaatiota on maailmalla kokeiltu monissa eri yhteyksissä, aina ne yritykset ovat tavalla tai toisella ajautuneet umpikujaan. Eivät edes isot maat kuten Kiina, tai Isot alueet, kuten entinen itäblokki, ole menestyneet lokalisaation avulla. Suomen kohdalla lokalisaatio romahduttaisi talouden.

Luulenkin että lokalisaatiohaihattelijat kuten trumpistit ja brexitin kannattajat, toimivat tunteidensa varassa ja ne tunteet jotenkin ovat onnistuvat vaimentamaan järjen äänet.

---------------

Ai niin, mainitsit Suomen taiteen kultakauden lokalisaatioilmiönä. Itseasiassa se oli globalisaatioilmiö, sillä kyllä ne taiteilijat kävivät silloin hakemassa taiteensa tekemiseen tarvittavat tiedot ja taidot ulkomailta, vaikka kalevala sitten olikin näiden kansainvälisten taiteilijoiden innoituksen lähde.

Mikä on muuten kalevalan myyttien perusta? Taitaa olla kansainvälinen sekin perusta. Monet kalevalan kertomuksista ovat toisintoja ja muunnelmia ympäri maailmaa levinneistä kansantaruista. Siihen aikaan tarinat levisivät suullisesti, erilaisilla leirivalkeilla "kansainvälisesti", koska nykyisiä rajoja ei ollut edes olemassakaan, oli vain kyliä ja heimoja. Ns. kansoja ei ollut olemassa.

Voi toki olla että jokunen kalevalan runo on syntynyt ihan Suomessa, ihan ilman muualta tulleita vaikutteitakin. Ovathan suomalaiset tänäkin päivänä keksineet kaikenlaista, mikä sitten leviää ympäri maaimaa. Tulee nyt vain mieleen vaikkapa tuo nokialainen kännykkä, tai vaikkapa AIV- rehu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #11

En havainnut epätoivoa :-) . Mikä tahansa toimiva terminologia käy.

Määritelmäsi globalisaatiosta kattaa näköjään kaiken kaupankäynnin ja tiedon välittymisen laajenemisen. Ehkä myös kaiken siirtomaatyyppisen toiminnan ja hallinnon keskittymisen. Ihan toimiva määritelmä tuokin. Se eroaa käyttämstäni ehkä vain siinä, etten kutsunut yksinkertaista peruskaupankäyntiä (paikallisten) lähinaapureiden välillä vielä globalisaatioksi, vaan varasin tuon termin tapauksille, joissa liikutaan jo maapallon tasoisten rakenteiden synnyn tasolla.

Koska nykykäsitys on, että ihminen on saanut alkunsa jossain Itä-Afrikassa, kaikki mitä kenelläkään missään on, on näköjään määritelmiesi mukaan seurausta globalismista. Tämä on vähän turhan lavea määritemä, koska tuon käsitteen ulkopuolelle ei jää juuri mitään. Ehkä vain selvästi paikalliset keksinnöt, kuten vaikkapa astiankuivauskaappi ja osa Kalevalan värssyistä Suomessa. Tuo määritelmä näyttää vähän siltä, että tässä tapauksessa sinä haluat määritellä asiat niin, että ne tukevat mielikuvaasi globalismin roolista :-) .

Eristymisen tasoinen lokalisaatio on varmasti aiheuttanut monin paikoin ongelmia kuten kuvailet. Kuvailit blogikirjoituksessasi trummppilaisuuden aatteena, jossa maat eivät ole missään tekemisissä toistensa kanssa. Olet varmaankin samaa mieltä siitä, että tuo oli jo retorista liioittelua. Lokalisaatio aatteena ei ole tietenkään yleensä läheskään tuollaista.

Mainitsemistasi esimerkeistä itäblokki oli mielestäni aatteeltaan ehdottoman globalistinen, ei lokalistinen. Se tähtäsi työläisten maailmanvaltaan ja kaikkien työläisten yhteenlittymiseen, ja ehkä osin myös Venäjän maailmanvaltaan. Paikalliskulttuurit eivät kukoistaneet vaan kärsivät. Kiinakin on ollut alueellinen suurvalta. Ehkä näissä tapauksissa pitäisi erotella toisistaa lokaalisuuteen ja gobaalisuuteen liittyvät käsitteet, ja toisaalta harvainvalta, totalitarismi, imperialismi, nationalismi jne.

Väität että lokalisaatio romuttaisi Suomen talouden. Käytät kai tuota termiä niin, että tarkoitat kai, että täydellinen eristäytyminen romuttaisi Suomen talouden. Tuosta asiasta olemme aika paljon samaa mieltä (ainakin nykyiset kulutustottumukset kärsisivät). Jatkuvan lokalisaation voi sanoa johtavan täydelliseen eristykseen, ja jatkuvan globalisaation täydelliseen rajattomuuteen.

Käytin kuitenkin myös termiä lokalismi. Sihen voi laskea mukaan myös ajatuksen itsenäisten maiden yhteistyöstä. Tuollainen lokalismi on täysin toimiva järjestelmä, eikä johda edellä mainittuun "täydelliseen lokalisaatioon". Kyse on vain siitä, että joku haluaa tehdä kansainvälistä (= kansojen välistä) yhteistyötä, ja toinen ylikansallisia projekteja. Tämä on mielestäni aika lähellä niitä poliittisia kysymyksiä, jotka tällä hetkellä jakavat esimerkiksi Eurooppaa. Maalailit omissa kirjoituksissasi lokaalisemman linjan täytenä eristymispyrkimyksenä. On ehkä luontevampi vertailla noita vaihtoehtoja edellä mainittuun tapaan itsenäisten valtioiden yhteistyönä (lokalismi) vs. sulautumisena nykyisiä valtioita globaalimpiin rakenteisiin (globalismi).

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #12

Kiitos taas vastauksestasi ja hienoista mielipiteistäsi, joita en tällä kertaa kommentoi, vaikka eri mieltä olisinkin, ettei menisi eipäs-juupas-keskusteluksi.

Paitsi että tuo tiskikaappi-asia pitää vielä käsitellä. Mainio suomalainen keksintö, joka auttaa meidän suomalaisten elämää jopa enemmän kuin tiskikone, mutta josta ei ole tullut globaalia ilmiötä.

---------

Palaan siihen oivallukseen, joka kehittyi kirjoittaessani tätä blogia ja joka ei ole niin kovin helposti sanoiksi puettavissa, mutta yritän nyt kuitenkin.

Tajusin nimittäin sen että samalla tavalla kuin me globalistit pidämme lokalisaatiota, eli kaupan rajoittamista, tunteellisena kansallismielisyytenä, samalla tavalla lokalistit todennäköisesti kuvittelevat että globalisaatiota ajetaan vähän kuin käärmettä pystyyn tunnepohjalta.

Ei se tietenkään aivan väärä ajatus ole, sillä tunteet sekottuvat tavalla tai toisella kaikkeen inhimilliseen ajatteluun ja kaikkiin pyrkimyksiin.

Nyt kun sitten näyttää siltä etteivät lokalistit kaikkea kaupantekoa halua lopettaa, laittaa vain tulleja sinne tänne ja asettaa passitarkastuksia rajoille.

Eihän näistä palautettavista kaupan esteistä tietenkään mitään hyötyä ole, jos olisi, niin amerikkalaisethan panisivat rajoituksia myös osavaltioidensa väliseen kaupakäyntiin ja estäisivät ihmisten liikkumista osavaltioidensa rajojen yli.

Näin ei tietenkään tehdä, koska se olisi idioottimaista.

Miksi sitten trumpistit haluaa laittaa esteitä amerikkalaisten kululle ja kaupalle muualle maailmaan, ja breksitistit haluavat uudelleen laittaa tullit ja passintarkastukset Euroopan maiden välille?

Se minkä kuvittelin tajuavani oli se etteivät brexitistit ja trumpistit ehkä pelkää vapaata kulkuoikeutta tai vapaata kauppaa, vaan he pelkäävät sitä tunteellista asennetta jonka he kuvittelevat globalisteilla olevan, joka heidän mielestään tuhoaisi valtiot, niiden rajat ja heidän vallitsevan maailmankäsityksensä.

Globalisaatiota ei pidä pysäyttää siksi että kauppaa pitäisi rajoittaa, tai ihmisten kulkuoikeutta pitäisi rajoittaa, vaan siksi että pitää pysäyttää globalistit, jotka haluavat hävittää valtiot ja muuttaa maailman joksikin muuksi mitä se on.

Jotta niin ei kävisi pitää sitten yrittää estää näiden maailmanmuuttajien aatteiden toteuttamisen, jotta rajat säilyisivät ja harhakuvat kansoista, mitkä puolestaan oikeuttavat kansallisrunteet, mitkä on näille ihmisille, brexitisteille ja trumpisteille ilmeisesti se maailman kaikkein tärkein asia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #13

Tässä vähän lisää pohdintaa. Meni vähän maalailuksi ja tekstin pituus kasvoi, koska en osannut sanoa asioita lyhyesti. Toivottavasti joku kohta kertoo jotain oleellistakin.

> lokalisaatiota, eli kaupan rajoittamista

Vähän lisää termeistä.

Minun määritelmissäni lokalismi tarkoittaa lähinnä päätösvallan pitämistä suhteellisen paikallisena. Kaupankäyntiä se ei välttämättä halua rajoittaa lainkaan. Tarvitsemme ainakin kaksi eri termiä, jotka viittaavat eri asioihin. Parempien puutteessa voi puhua vaikkapa hallintolokalismista ja kauppalokalismista.

Tai termeistä hallintolokalisaatio ja kauppalokalisaatio (nuo viittaavat itse siirtymiin, kun taas -ismit viittaavat noihin suuntiin vetäviin aatteisiin). Tai termeistä hallintolokalisoiminen ja kauppalokalisoiminen (jos halutaan erottaa aktiivinen tekeminen yleisestä kehityssuunnasta, jossa ei ole välttämättä aktiivista tekijää).

> tunteellisena kansallismielisyytenä

Kansallismieliset ovat tosiaan useimmiten lokalisteja, mutta lokalismia voi olla myös ilman erityistä kansallismielisyyttä. Ehkä voi olettaa, että kaikki (hallinto)lokalistit ainakin jollain tasolla arvostavat paikalliskulttuureita ja ihmisten luottamusta toisiin samoin ajatteleviin ja samat arvot omaaviin saman kulttuurin edustajiin.

Toiseen suuntaan mielenkiintoinen esimerkki on Emmanuel Macron. Luokittelisin hänet kansallismieliseksi globalstiksi. Ehkä tuo kombinaatio toimii vain sellaisten suurten ja voimakkaiden valtioiden kohdalla, jotka olettavat oman kulttuurin olevan niin vahva, että se tulee olemaan johtava kulttuuri myös tilanteessa, jossa rajoja ei ole.

> laittaa vain tulleja sinne tänne ja asettaa passitarkastuksia rajoille

(Hallinto)lokalisti haluaa kai passintarkastuksia silloin, kun rajan yli tulee niin paljon porukkaa, että katsoo sen haittaavan maan toimintaa. Kyseessä voi olla esimerkiksi halpatyövoiman tuonti, pakolaisaalto tai jonkin pienemmän maan arvojen kanssa yhteensopimattoman joukon aiheuttama kiusa.

Tullit ovat varmaankin enemmän käytännön asia, joka ei liity vahvasti (hallinto)lokalismiin. (Hallinto)lokalisti voi pitää täysin avointa ja runsasta kaupankäyntiä ja keskinäisrippuuvuutta hyvänä asiana, kunhan kullakin maalla on mahdollisuus tarvittaessa ohjata tuon kaupan sääntöjä ja määriä.

> Eihän näistä palautettavista kaupan esteistä tietenkään mitään hyötyä ole

Käytännössä esteitä on kaikilla kuitenkin. EU:kin suojaa markkinoitaan ulkopuolisilta. Jokainen rikas alue taitaa myös suojata omaa alhaisen koulutuksen työvoimaansa joillain tavoin. Samoin usein suojataan omavaraisuutta. Rikkaiden maiden kannalta voi olla perusteltua varmistaa, että maassa säilyy jonkin verran myös alhaisen koulutustason työpaikkoja, eivätkä ne kaikki (kaukana tehtäväksi kelpaavat) karkaa ulkomaille.

Yhdysvalloissa filosofia on kai se, että kuka tahansa voi muuttaa työn perässä toiseen osavaltioon. Siksi osavaltioiden rajoilla ei tarvita mitään tasapainottavia sääntöjä. Euroopassa tilanne on jo hieman erilainen. Emme voi sanoa työttömälle suomalaiselle metallimiehelle, että matkustakoon Saksaan, jos haluaa töitä. Emme myöskään halua korvata suomalaista metallimiestä bulgarialaisella metallimiehellä, joka suostuu tekemään työt puolella palkalla.

> Miksi sitten trumpistit haluaa laittaa esteitä amerikkalaisten kululle ja kaupalle muualle maailmaan

Presidentti Trump neuvonantajineen saattaa ajatella niin, että perusteollisuuden työpaikat ovat kärsineet Yhdysvalloissa jo liikaa, ja niitä pitää siksi suojella. Tullit ovat yksi peruskeino, jolla ulkomaiden osuutta voi tietyllä sektorilla rajoittaa. (Trumpin hankkeisiin sisältyy paljon muutakin, ja järjetöntäkin.)

> , ja breksitistit haluavat uudelleen laittaa tullit ja passintarkastukset Euroopan maiden välille?

Breksitistit eivät käsittääkseni halua tulleja. He haluavat vain päättää itse asioistaan EU:n sijaan, ja kai lopettaa myös työvoiman vapaan liikkuvuuden, ja kai myös EU:n generoimat pakolaisvirrat (nämä edellyttävät jonkin tasoisia passintarkastuksia) (passintarkastuksihan heidän rajoillaan on nytkin). Briteille kelpaisi kai vapaakauppa EU:n kanssa, mutta EU lienee osapuolista se, joka haluaa pystyttää raja-aitoja suojatakseen markkinoitaan, ja jotta ei houkuttelisi muita seuraamaan brittien tietä.

> pelkäävät sitä tunteellista asennetta jonka he kuvittelevat globalisteilla olevan, joka heidän mielestään tuhoaisi valtiot, niiden rajat

Kyllä. Tyypillisesti lokalistit arvostavat omaa maataan ja omaa kulttuuriaan, ja haluavat tehdä työtä sen hyväksi. Yksi perusajatus on se, että jos rajat avataan, motivaatio tehdä työtä oman yhteisön hyväksi laskee. Iloisista veronmaksajista tulee tässä tilanteessa helpost oman edun puolustajia. Tästä lokalistit eivät pidä (yhteisöllisyys on heille tärkeä arvo). Vaivoin ansaittujen veroeurojen ei haluta menevän kasvottoman EU:n kassaan tuntemattomiin tarkoituksiin ja korruptioon, tai ylikansallisille pelureille, vaan itse järkeväksi katsottuihin kohteisiin. Rahojen liikkeitäkin tärkeämpää on (hallinto)lokalismi, eli omia asioita koskevan päätösvallan pysyminen omissa käsissä. Kaikki EU:n "tyhmät päätökset" ärsyttävät, jos asia olisi itse hoidettu järkevämmin.

> ... pitää pysäyttää globalistit, jotka haluavat hävittää valtiot ja muuttaa maailman joksikin muuksi mitä se on

Vallan päätyminen vieraalle keskusjohdolle on lokalistin näkökulmasta katsoen vaarallista. Valta ja raha keskittyvät luonnostaan, ja kansa on joutunut historiassa taostelemaan saadaksee itse päättää omista asioistaan. Näitä saavutettuja etuja ei haluta luovuttaa ylikansallisille nimettömille pelureille. Siksi pitää puoltaa pienten ihmisten ja pienten maidenkin mahdollisuutta hoitaa asiat niin kuin ne itse katsovat järkeväksi. Suurista globalistisista suunnitelmista on jo liikaakin kokemusta (esim. kansallissisialismi ja kommunismi), ja siitä, että nuoret idealistit aina silloin tällöin hurahtavat yhden oikean opin ajatuksiin (esim. maailmanhallitus, EU, maailmanvallankumous, postmodernismi). Yhden oikean opin nimiin vannominen on lokalistille paha (globalistisen) vaaran merkki (vaikka jotkut lokalismin haarat sortuvat yhden oikean opin puolustamiseen itsekin).

Lokalistin moniarvoisuus on usean kulttuurin ihailua. Globalistin "moniarvoisuuden" lokalistit kokevat helposti haluna hävittää paikalliiset kulttuurit, ja korvata ne jollain nyt muodissa olevalla (ainoalla oikealla) aatteella. Tai "monikulttuurisuutena", jonka idea näyttäisi olevan eri kulttuurien sotkeminen yhteen niin, että niistä tulee yksi värikäs puuro (jonka toimintaan lokalistit eivät luota). Lokalistit ovat siinä mielessä konservatiiveja, että katsovat yhteiskunnan hyvän toimivuuden ja luottamuksen perustuvat oleellisesti yhteisten arvojen ja sääntöjen olemassaoloon. Globalisti on tässä suhteessa paljon huolettomampi, ja luottaa kai siihen, että fiksut ihmiset kyllä aina käyttäuytyvät fiksusti, ja kaikilla menee hyvin, kunhan näin on. Kulttuurien liiallinen sekoittaminen voi lokalistin mielestä rikkoa yhteiskunnan toimivuuden ja luottamuksen.

> harhakuvat kansoista

Lokalistien häkökulmasta katsoen kansat ovat ihan oikea asia. Amazonin sademetsän kansoilla on oma arvonsa, ja niidenkin kulttuuria on hyvä suojella. Sama koskee Joensuuta, Karjalaa, Suomea ja Eurooppaa. Ajatus siitä, että kansat ja kansanryhmät olisivat harhakuvia on lokalistille vieras. Lokalisti uskoo siihen, että perheen sisällä vallitsee luottamus, joka mahdollistaa yhteisen jääkaapin käytön. Samoin Suomessa on kulttuuri ja tavat, joiden ansiosta suomalaiset voivat puhaltaa yhteen hiileen ja luottaa toisiinsa (enemmän kuin ventovieraisiin).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset