Työelämän joustot
Kansalaiset suhtautuvat nuivasti siihen että palkat joustaisivat siinä tapauksessa että työnantajalla menee huonosti.
Kansalaiset eivät tunne solidaarisuutta omistajia kohtaan, joiden voitot pienenevät, ei myöskään pois potkittavia työtovereitaan kohtaan, kun työllisyys joustaa palkkojen sijaan. Sitäpaitsi, nehän putoavat vain hyvinvointivaltion turvaverkkoihin.
Kansalainen lähtee mieluimmin pingottamaan työssä, parantamaan työpanostaan, tehostamaan työsuoritustaan, kilpailee työtovereidensa kanssa siitä kuka saa jäädä töihin seuraavassa saneerauksessa, kilpailussa hävinneet saavat lähtöpassit. Tämä kilpailu työpaikoista tietenkin tuo lisää tulosta firmalle, mutta aiheuttaa samalla työperäisiä sairauksia ja loppuunpalamisia ja niiden kustannukset jäävätkin sitten yhteiskunnan harteille. Loppuunpalanut työntekijä savustetaan firmasta ulos ja tilalle otetaan toinen, loppuun kulutettavaksi.
Pahimmassa tapauksessa voi tietenkin käydä niin että kaikki saavat lähtöpassit ja tuotanto siirretään jonnekin muualle. Tietenkin on olemassa tuotannonaloja joita ei voi Suomesta kokonaan lopettaa, mutta esimerkiksi vientiteollisuuden toimialat ovat sellaisia joista koko tuotanto voidaan varsin helposti ja mutkattomasti siirtää muualle, sinne missä kannattavuus on parempi.
Mistä sitten mahtaa johtua tämä duunareiden vankka ajatus siitä että yleissitovuus on paras tapa järjestellä palkat ja työehdot?. Kysymys ei liene poliittinen. Luulisin että kokoomuslaiset valkokaulusduunarit, eli kynää ja näppistä käyttävät herraduunarit, ajattelevat tässä asiassa samoin kun demareita äänestävät sinikauluksiset jakoavainta käyttävät rasvakäpälät.
Syy on muualla kuin poliittisissa mielipiteissä ja poliittisessa ideologiassa.
suomalainen duunari tuntee omistavan luokan herrojen metkut. Duunaria vedetään linssiin heti kun tilaisuus sen sallii ja duunareiden hyvän hyvyyttään myöntämistä palkkajoustoista kerätyt rahat eivät menekään työllisyyden ylläpitoon tai firman toiminnan laajentamiseen Suomessa, vaan varat siirretään ulkomaille ja laajennetaan toimintaa siellä, tai ne pannaan jemmaan jonnekin veroparatiisiin.
Taitaa joutua Suomen vasemmisto ja luottoluokittajat napit vastakkain seuraavan hallituksen julkaistua hallitusohjelman Rinteen johdolla ?
Arvaa, kumpi voittaa ?
Rakenneuudistukset ovat maassa vielä kokonaan tekemättä ja alijäämät tulevat huutamaan hoosiannaa seuraavassa taantumassa, joka saattaa alkaa jo tänä vuonna. Asian tultua ajankohtaiseksi, siinä ei sitten kansan mielipiteitä enää kysellä.
Ilmoita asiaton viesti
Rinne ei muodosta yksin hallitusta, eikä kukaan muukaan. Siitä tulee taas sellainen sekasikiöhallitus joka ei saa mitään aikaan, ei ainakaan jos vaalilupaukset yritetään pitää, siinä tapauksessa tuskin saadaan hallitusta edes kasaan.
Sitäpaitsi yhdelläkään puolueella ei ole ohjelmassaan mitään kunnollista, ainut kunnon esitys siitä mitä pitäisi tehdä on tullut valtion virkamiesten toimesta virkavastuulla, mutta senhän kaikki puolueet, nämä tulevat vallan haltijat ovat heti hylänneet.
Sanoisin ettei tästä tälläkään kertaa mitään tuu.
Ihan sama kuka siellä hallituksessa istuu.
Ilmoita asiaton viesti
Valtataistelut taitavat olla näiden ongelmien taustalla ja lyhyen ajan voitot jäävät pitkäaikaisten vaikutusten varjoon. Liikevaihtoon perustuva palkkausjousto voisi kyllä tuoda lisää vastuuta myös työntekijälle työpanoksesta, minkä luulisi olevan hyvä asia niin työnantajalle, kuin työntekijälle tuodessaan myös enemmän tarkoituksenmukaisuutta työtulokseen, mutta luottamuspula estää työyhteisöissä vuoropuhelua?
Ilmoita asiaton viesti
Työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa pitäisi ottaa huomioon myös se yhteiskunnallinen näkökulma ettei ihmisiä työelämässä kuluteta loppuun liian aikaisin. Pitäisi kestää työelämää ainakin sinne eläkeikään asti, sillä jokainen ennen aikojaan työelämästä pois jäänyt, sairastunut tai pois potkittu, tulee yhteiskunnan kokonaisvastuun ja verotuksen kautta jäljelle jääneiden työntekijöiden rasitukseksi.
Ilmoita asiaton viesti
”suomalainen duunari tuntee omistavan luokan herrojen metkut”.
Tuntee tai luulee tuntevansa, mutta unohtaa sen yhden metkun. Kun suomalainen herra kyllästyy kädenvääntöön hän myy firmansa ruotsalaisella, saksalaiselle tai kiinalaiselle. Tai panee pillit pussiin. Se ruotsalainen, saksalainen tai kiinalainen sitten sanoo, millä ehdolla työt tehdään ja jos se ei sovi, tuo omat tekijänsä joille se sopii ja jos se ei onnistu, siirtää tuotannon sinne missä se onnistuu ja sopii.
Mutta varsin osuvaa arviointia noista joustoista.
Mitä tuosta sitten pitäisi oppia (jos mitään)? Liian hyväuskoista jymäytetään mutta liian epäluuloinen lyö päänsä kiveen, ja se koskee vielä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli suomalainen työnantaja muuttuu vaikka ruotsalaiseksi, työntekijän asema suhteessa työnantajaan nähden muuttuu huomattavasti vahvemmaksi, Ruotsalaisen yrityksen työtekijöillä kun on myötämääräämisoikeus ja edustus yhtiön hallituksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä minäkin uumoilen. Ruotsalainen tai saksalainen työnantaja osaa toimia suomalaisen duunarin kanssa paremmin kuin suomalainen työnantaja.
Toisaalta suomalainen duunari tuntee varmaan samaa epäluuloa saksalaista tai ruotsalaista työnantajaa kohtaan kuin suomalaistakin työnantajaa kohtaan.
Sanoisin että tämä työnantajapuolen kansainvälistyminen vähentää jokatapauksessa suomalaista kansallista, kansalaissodasta asti periytyvää kaunaisuutta herrojen ja duunareiden välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Arto Vihavainen
Sen te nyt unohdatte, että ulkomaisen omistuksen tuotto siirtyy ulkomaille.
Senkin te unohdatte, että ulkomainen omistus lopettaa tai siirtää kannattamattoman toimintansa helpommin muualle kuin suomalainen omistaja.
Suomen valtio on näiden samojen lainalaisuuksien alainen. Verorahoilla ei voi pitää yllä tuottamatonta toimintaa. Siksi on outoa arvostella valtiota omistamiensa yhtiöiden alasajosta, työn ulkoistamisesta, tilapäistyövoiman käytöstä ja yt neuvotteluista.
Kaikkein tärkein ulkomaisen omistuksen kiinnostus Suomeen on talouden ennustettavuus, valtion tuleva yhtiöihin kohdistuva veropolitiikka ja sen vakaus, työmarkkinoiden kehitysnäkymät.
Ilmoita asiaton viesti
”Sen te nyt unohdatte, että ulkomaisen omistuksen tuotto siirtyy ulkomaille.”
Sama juttu silloin kuin suomalaisten omistama yritys siirtyy ulkomaille, tuotto jää periaatteessa Suomeen.
Minun käsitykseni mukaa sillä ei ole niin väliä minne ne tuotot menee, pääomat ovat kansainvälistä rahaa ja hakeutuvat uudestaan sinne missä se taas tuottaa eniten voittoa.
Suomeen ulkomailta tai kotimaasta tulevat voitot muuttuvat verotuksen jälkeen pääomaksi, joka sijoitetaan uudestaan sinne missä sille on eniten tuottoa luvassa.
Aivan samoin ulkomaisten Suomessa omistamien yritysten tuotto muuttuu siellä kotimaassaan pääomaksi, joka sijoitetaan uudestaan, ei isänmaallisin perustein, vaan sen mukaan mistä saa parhaan tuoton. Se voi siis päätyä myös uudestaan Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä ei ole mitään väliä, jos Matin työpaikka samalla häviää Suomesta jollekin toisen nimiselle Suomen rajojen ulkopuolelle.
Onhan täältä lopetettu kokonaisia tehtaita siirtäen samalla koneet ja tuotanto pois maasta uuden katon alle.
Tänään julkaistiin taas uusi miljardikauppa, jossa suomalainen yhtiö möi enemmistöosuutensa Norjaan.
Ilmoita asiaton viesti
#4:
Suomessa kyllä toimitaan Suomen lakien mukaan. Käytännössä tuo myötämääräämisoikeus on vaikuttanut siihen, että ruotsalainen yristys karsii ensin suomalaisia toimintoja ja vasta sitten, jos ollenkaan, niitä ruotsalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tänään vähän selannut ehdokkaiden mielipiteitä. Minusta Jussi Patinen Lohjalta vaikuttaa tasapainoiselta ja järkevältä. Elina Lepomäki oli ensin mielessäni, mutta Patisen kannanotot mielestäni vähemmän jyrkkiä. Vähemmän oikeistolaisia kuin Lepomäen.
Patisen kokonaisuuksien hallinta vaikuttaa olevan hyvä, on ollut pitkään Lohjan politiikassa ja mukana järjestämässä kuntien yhteenliittymiä. Vertasin Patisen ja Lepomäen vastauksia keskenään Kauppalehden sivulla.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten hyvä ja luotettavan näköinenkin se Jussi Patinen.
mutta …..
sortuu veropopulismiin, kuten kaikki muutkin kokoomuslaiset.
kaikkea sitä kaunista ja hyvää mitä hän lupaa ei voi rahoittaa veroja alentamalla.
joko hänen on luovuttava siitä kaikesta rahan arvoisesta hyvästä, mitä hän lupaa, tai sitten veronkevennyksistä.
ei puhu mitään budjetin tasapainoon laittamisesta ja velanoton lopettamisesta, tai sen takaisin maksamisesta.
ei puhu mitään siitä että kilpailukyvystä pitää pitää kaikin keinoin kiinni, tai sitä pitää parantaa, jotta työpaikkoja ja työntekijöitä saataisiin lisää maksamaan niitä veroja joilla kaikki maksetaan.
Mutta ei kai sinne eduskuntaan millään oikeilla argumenteilla voi päästä, pitäisi varmaan olla joku silmänkääntäjä tai mentalisti jotta se onnistuisi.
Huokaus…..
Voihan se silti ihan hyvä mies olla, vaikka sen ohjelmasta puuttuu paljon olennaista.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa puuttua miltei kaikkien ohjelmasta vähän kaikkea. Hyvin pintapuolisia nämä vaalikoneet ja vielä kun pääsee hallitukseen, ei mitää jää jäljelle. Minun ei ole koskaan ollut näin vaikea tehdä äänestyspäätöstä kuin nyt. En kerta kaikkiaan löydä sitä optimaalista henkilöä – Ei liian oikealla, mutta ei myöskään liian vasemalla. Vaikea yhtälö…
Ilmoita asiaton viesti