Arton Puheenvuoro- Blogi Parantamisen varaa on

Minne katosi huoli Suomen kilpailukyvystä?

 

Kilpailukyky on Suomelle elintärkeä asia. Pitää osata kilpailla ja pitää pystyä kilpailemaan. Pitää treenata ja kerätä muskeleita.  Ilman muskeleita keihäs ei lennä, eikä suksi luista, eikä olympiakisoista tule mitaleja.

Joukkuepeleissä tarvitaan muskeleiden lisäksi yhteishenkeä, tahtoa ja strategiaa, pitää osata pelata joukkueena, kaikki yhden puolesta ja yksi kaikkien puolesta. Kaikkien pitää tehdä työtä täysillä koko joukkueen eteen, eikä kenenkään pidä lähteä yksin sooloilemaan. Sellaista on urheileminen.

Myös kansakuntana Suomi tarvitsee kilpailukykyä. Pitää olla muskeleita, pitää osata toimia yhdessä, pitää olla toimiva strategia ja pitää olla tahtoa pärjätä.


Sen lisäksi, koska kyseessä on joukkuepeli, Suomen pitää koko ajan kasvattaa uusia pelaajia.  On erittäin tärkeätä että suomalaisia kasvatetaan, koulutetaan ja harjoitutetaan pienestä pitäen  joukkuepelin eri tehtäviin. Suomi tarvitsee muurareita, maalareita, tietyömiehiä, maajusseja, ahkeria käsiä tehtaiden liukuhihnoille, metsätyökoneiden käyttäjiä, satama-alan osaajia, merimiehiä,  liikennevälineiden kuljettajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä, kirurgeja ja koodareita.

Mutta riittääkö suomessa resursseja kaikkien näiden tulevaisuuden pelimiesten ja pelinaisten kasvattamiseen ja kouluttamiseen?  

Yhden pelaajan kasvattaminen merkitsee valtavaa prosessia, se kestää vähintään 20 vuotta. Tarvitaan valtava määrä ruokaa, vaatteita, hellää huolenpitoa, hoitoa, huomioimista ja rakkautta. Tarvitaan opettajia, kouluttajia ja kasvatusta,  jonka jälkeen uusi pakki tai keskushyökkääjä on vasta raakile ja peliuransa alussa. Monesta ei koulutuksesta ja kasvatuksesta ja välittämisestä huolimatta koskaan tule pelimiestä- tai naista, vaan he uupuvat kesken koulutuksen ja luovuttavat,  laitetaan maitojunalla siviiliin.


Suomessa pelimiehet ovat isossa mittakaavassa vanhenemassa ja harmaantumassa, jalka ei enää polje samaan tahtiin kuin nuorena eikä pelisilmä ole enää sama kuin ennen, sihti ei ole tarkka, eikä lyöntilaukaus riittävän kova.  Harva pelimies pysyy pelimiehenä pelimiehen viralliseen eläkeikään asti, vaan vammautuminen tai muuten vain väsähtäminen on yleistä. Pelimies siirtyy kentän laidalle seuraamaan muiden pelaamista. Monet niistä jotka eivät itse ymmärrä ettei heidän pelitaitonsa vastaa enää joukkueen vaatimuksia, siirretään vastentahtoisesti kentän laidalle.  Kun peli ei kulje entiseen tahtiin, ei peliaikaa tule, vilttiketju kutsuu.


Osa parhaista ja parhaassa iässä olevista  pelimiehistä ostetaan muihin joukkueisiin, saavat siellä parempaa palkkaa ja pääsevät seikkailemaan muissa kulttuureissa. Suomeenkin kaivataan korvaavia pelaajia muista joukkueista, mutta  mitä Suomi voi tarjota houkuttimena?  Puhdasta luontoa ja kauniita maisemia ja kauniita naisiako vain?

Riittääkö se houkuttimeksi?  Suomi tarvitsee enemmän ja parempia pelaajia selviytyäkseen globaalista kilpailusta, globaaleista  haasteista, muuten seuraa pudotus alemmalle sarjatasolle.

Riittääkö kilpailukyky?

Huolehtiiko kukaan Suomen kilpailukyvystä?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Suomen yritykset eivät pärjää kunnolla edes täällä kotimaassa ulkomaisille kilpailijoille - Esimerkkinä vaikkapa Ikea, Gigantti, Bauhaus. Pyykinpesukoneeni (25 vuotta vanha) meni rikki ja ostin uuden mistäpä muualta kuin Gigantista. Gigantin sivuilla kerrotaan mitkä pesukoneet pärjännyt testeissä parhaiten. Myyjä antoi heti kättelyssä 200 euroa alennusta ja mikäli tälle koneelle tulee jokin huippualennus kuukauden sisällä, saamme erotuksen takaisin. Kone kotiin parin päivän sisällä ja asennus kohtuullisella hinnalla.

Monesti ulkolaisissa yhtiöissä osataan myydä paremmin. Sama juttu Bauhausissa, siellä on sahauspalvelu, kun menee kotimaiseen rautakauppaan joutuu sahaamaan itse. Ikea taas myy esim. keittiökaapistoja halvemmalla kuin muut ja ilmeisesti asennuskin joustavaa ja halvempaa - Näin ainakin naapurini, joka osti uudet kaapistot Ikeasta, kertoi.

Suomalaisten firmojen palveluhalukkuus on usein huono. Kun ottaa yhteyttä ja tekee tarjouspyynnön, vastausta ei useinkaan tule - tämä pilaa tehokkaasti yhtiön maineen.

Sen siaan täytyy kehua Tom Allenia, teki meille maalämpöurakan. Erittäin palvelualtis, tekee työnsä asiantuntevasti. Ja mitä parasta, ei yrittänyt ottaa ylihintaa koneista ja laitteista, jotka urakkaan kuului. Jotkut yritykset juksaavat laitteiden hinnoissa ja saavat työn hinnan näin painettua alas - ilmeisesti verotuksellisesti yritykselle hyvä juttu, mutta asiakkaalle tämä tulee kalliiksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Suomalaiset on manipuloitu kaikenlaisilla kotimaisuuskamppanjoilla, isänmaallisuuskamppanjoilla ja suomalaisten työllistämiskamppanjoilla ostamaan suomalaista vaikka se mitä maksaisi. Sumalaisille on luotu uskoa siihen että suomalainen on aina laadukkaampi kuin ulkomaalainen ja että ulkomaalaisen ostaminen on suorastaan maanpetoksellista toimintaa.

Se on tehnyt haittaa suomalaisten tuotteiden kilpailukyvylle, sekä laadun että hinnan suhteen, kun kotimaassa on mennyt kaupaksi. Mutta on turha kuvitella että osta suomalaista kampanjat tehoaisivat ulkomailla ja siksi vienti ei vedä ja yritykset eivät pääse kasvamaan volyymiltaan sellaisiin mittasuhteisiin että pärjättäisiin kansainvälisillä markkinoilla.

-----------------

Suomalaisyritysten palveluissa olen ihan viimeaikoina huomannut huomattavaa edistymistä. Enää ei rautakaupan myyjä piiloudu tiskin tai hyllyn taakse, mutta ei myöskään tunkeile, vaan antaa tutkia rauhassa tuotteita ja osaa tarjota apuaan fiksusti, hymyn kanssa.

Teknisessä osaamisessa on sen sijaan monta kertaa puutteita, ainakin rautakaupassa, mutta se on eri juttu, jos ei tiedä niin ei tiedä ja jos ei osaa niin ei osaa.

Toki olisi kovin tärkeää että myyjät osaisivat sekä asiakaspalvelun, että myös tuntisivat myytävät tuotteet, ainakin jos pitää turisteja palvella.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Joo, totta puhut rautakaupoista. Palvelualttius on kyllä kasvanut todella paljon viime vuosina, siis moni myyjä palvelee todella hyvin. Ja olen jopa löytänyt myyjiä jotka tuntevat remontoinnin niksit ja maalit hyvin - Näin esim. eräässä K-raudassa. Tuo esimerkkini sahauspalvelusta ei johdu työntekijöiden palvelun puutteesta vaan omistajasta, joka ei tätä palvelua halua antaa koska se maksaa liikaa.

Oletko miettinyt miksi Valion tuotteta ei juurikaan näy esim. Keski- ja Etelä-Euroopassa? Onhan heillä kuitenkin joitakin hyviä tuotteita, ésimerkiksi jogurtteja. Minusta tämä on käsittämätöntä? Onko niin että suomalaiset yritykset on hemmoteltu pilalle erilaisilla yritystuilla ja ne odottavat käsi ojossa valtiolta ilmaista rahaa.

Kun Venäjän kauppa hiljeni suomalaiset yritykset olivat pulassa, tuotteet eivät kelvanneetkaan muualle. Tällä hetkellä Suomessa tehdään paljon bulkkia ja suuria teollisuustuotteita, mutta kulutustavaroita täällä ei tehdä. Olemme hyvin kapea-alaisia moniin muihin verrattuna ja tämä on suuri riski taloudelle varsinkin vaikeina aikoina.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Edellinen hallitus teki kolmikannan kanssa pienen ihmeen kikyn kautta ja katkaisi euron ja indeksitalouden lamaannuttaman Suomen kilpailukyvyn rapautumisen.

Lainaan kuitenkin 2012 blogini lainausta silloiselta demarilta Juhana Vartiaiselta "Ruotsissa kilpailukyky ei ole kovin relevantti käsite."

Kelluvan valuutan länsimaissa kilpailukykyä ei tarvitse juurikaan edes siis ajatella.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1470...

Oli se uusi hallitus mikä vaan, tuo on hyvä muistaa. Se mikä Ruotsissa tulee itsestään eli kilpailukyky, vaatii euromaissa kovaa kuria. Onneksi kolmikanta on sentään kaatunut kun EK ei enää osallistu sylkykupiksi ja pahikseksi, vaan liittojen pitää löytää oma tiensä kilpailukyvyn turvaamisessa, myös liittoon kuulumattomien yritysten työntekijöille.

Olisiko aika hellittää myöskin yleissitovuudesta, jos eurosta ei varmaankaan voida hellittää?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Olet oikeassa siinä että liitot ovat kilpailukyvyn suhteen avainasemassa, eikä hallitus.

Tosin hallituksen pitäisi tietenkin tehdä kaikkensa jotta saisi liitot pitämään huolta paitsi siitä että työntekijöille maksetaan oikeudenmukaisesti, myös siitä että kilpailukyky säilyy.

Kilpailukyvyn säiyttäminen tarkoittaa näissä globaaleissa oloissa käytännössä sitä että yritysten omistajien massi pullistuuu sopivassa suhteessa siihen miten ne pullistelevat kilpailijamaissa.

Tämän viimeksi mainitun tosiseikan hyväksyminen ei ilmeisesti ole edelleenkään helppoa.

Yritykset investoivat ja työllistävät jos odotettavissa on voittoja kotiin. Jos voittoja ei ole tiedossa, tai jos olosuhteet eivät ole riittävän vakaat, esimerkisi työrauhan osalta, investointeja ei tule.

Toisaalta tämän pitäisi olla myös helppoa, valtion ja ammattiyhdistysten ei tarvitse pitää huolta työllisyydestä, vaan ainoastaan siitä että sijoitukset tuottavat voittoa, kaikki muu jää yrittäjien harteille, eikä niistä asioista miten se voitto tehdään tarvitse murehtia, pitää vain turvata työntekijöille sopivat työolosuhteet, oikeudenmukainen palkka ja muutkin säännöt pitää tehdä mahdollisimman yksinkertaisella tavalla sellaisiksi ettei yritysten kannata puliveivata ja yrittää kiertää lakia, vaan ne voivat toimia rehellisesti ja läpinäkyvästi.

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

Kilpailussa tärkeää on kalusto ja doping.

Suomen kilpailukyky olisi ihan ok, jos kaikki pelurit ajaisi samanlaisella autolla ja ilman dopinkia.

Vapaassa globaalissa kaupassa on sama tilanne, kun f1 kisassa.

Suomella on autossa minimipainoraja ja ajaa normi bensalla.

Muilla mailla ei ole minimejä ( pienemmät verot, energianhinnat, palkkakustannukset) ja muilla voi olla myös tankissa nitroo (valtiontukea) enemmän kun Suomella.

Oikea keino olisi tasata nuo asiat rajalla, eli laittaa lisäpainoa niille, jotka pyrkivät kevyemmällä autolla samaan kisaan nitrot tankissa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Oikea keino olisi tasata nuo asiat rajalla."

Väärä keino, sehän johtaa vain doping- ongelman pahenemiseen.

Oikea keino on dopingin käyttökielto ja kattava valvonta.

Toki nitron käyttö on joillekin elämän ja kuoleman kysymys.
Mutta yritysmaailmassakin kuolema on luonnollinen ja normaali ilmiö.

Yrityksen kuolemaa ei kannata pitkittää turhilla hoidoilla,
yrityksiin ei pidä soveltaa samoja moraalisääntöjä kuin ihmisiin.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Me kaivamme tällä hetkellä käsipelillä (lapio ja kuokka periaatteella) omakotitalon seinustan vierestä maata pois. Tarkoitus on laittaa uudet salaojat oikeaoppisesti. Olemme nyt aika monta vuotta korjanneet kesäisin perustusten salaojitusta ja laittaneet sepeliä kostean hiekan sijasta. Jossain kohdin on ollut jopa savea ja kiviä on valtavasti, Rakentaja on aikoinaan fuskannut ja oikonnut - Mua on vuosia pelottanut mahdolliset kosteusvauriot. Onneksi niitä ei ainakaan vielä ole ja noin kuukauden päästä urakka taitaa olla suurinpiirtein valmis.

Miksi teemme itse? Koska urakoitsijat hiivatin kalliita eikä välttämättä kuitenkaan tee yhtä huolellista työtä kuin me itse. Ja toisaalta kaivinkoneet tekevät hyvin karkeata työtä ja jälkityö jäisi kuitenkin meille - kaikkea ei nimittäin voi teettää korkean hintatason vuoksi. Ei edes veroedun takia! Kattotiilien huollon ja pesun aiomme teettää ja sekin on kallista lystä, mutta pääasia että löytyy hyvä ja huolellinen tekijä. Tom Allen (nimestä huolimatta suomalainen yritys) ja K-raidan maalaus-tädit olivat mielestäni todella positiivinen yllätys. Tässä K-raudassa on oikeita ammattimaalareita myyjinä, se on hyvä koska silloin saa neuvoja, jotka pitävät paikkansa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset